Ennakoiva turvallisuuskulttuuri rakennusalan kilpailuvalttina
Työturvallisuuden merkitys on kasvanut rakennusalalla selvästi kansainvälisten asiakkaiden alettua investoida Suomeen aiempaa enemmän. Odotukset ja vaatimukset ovat korkeammalla kuin koskaan. Destialla tavoitetaso on vielä ylempänä – päämääränä on tehdä ennakoivasta työturvallisuudesta kilpailuetu.
Destian oman työvoiman tapaturmataajuus, eli poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2025 oli 3,9, joka on rakennusalan parhaimmistoa Suomessa. Se ei kuitenkaan riitä, sillä tavoite on täysi tapaturmattomuus.
Panostaakseen turvallisuuskulttuurin kehitykseen Destia laajensi keväällä 2026 turvallisuusorganisaatiotaan. Työturvallisuusjohtajana aloitti Toni Koskinen, joka vastaa uudessa roolissa työturvallisuuden kokonaisvaltaisesta johtamisesta sekä kehittämisestä.
”Meillä on mahdollisuus luoda yhteiset toimintamallit, jotka eivät ainoastaan vastaa meihin kohdistuviin vaatimuksiin ja odotuksiin, vaan myös ylittävät ne ja tekevät Destiasta alan edelläkävijän. Kulttuurin muutoksen aito onnistuminen piilee siinä, että koko yritys alkaa elää ja ajatella yhdessä eri tavalla”, Toni sanoo.
Kansainväliset asiakkaat ja tiukentuneet turvallisuusvaatimukset ovat Koskiselle tuttuja Destian uusiutuvan energian hankkeilta, joiden parissa hän työskenteli ennen nykyistä tehtäväänsä työturvallisuusjohtajana.
”Suuret kansainväliset asiakkaat vaativat enemmän kuin mihin Suomessa on totuttu, eikä virheille ole tilaa, jos mielii menestyä. Ainut hyväksyttävä tavoite on, että turvallisuus on ykkösprioriteetti kaikessa toiminnassamme.”
Turvallisuuskulttuuri lähtee ihmisistä
Mutta miten luodaan aidosti yhteistä turvallisuuskulttuuria? Kuinka varmistetaan, että työ vastaa käytännön tekemistä ja tarpeita eikä ole vain ylhäältä jaettuja ohjeita ja ylätasolle jäävää opastusta?
”Tämä ei ole mikään vartin homma, sillä kulttuurin muutos on pitkä prosessi. Organisaatiomuutoksen myötä saimme enemmän resursseja, joiden avulla lähdemme jalkauttamaan ja kirkastamaan yhteistä tahtotilaa koko henkilöstölle. Yhteisen tahtotilan luominen on elinehto tavoitteen saavuttamiselle”, Koskinen sanoo.
Työturvallisuus lähtee ihmisistä, joten pelkkien toimintaohjeiden ja sääntöjen kehittäminen ei riitä – tarvitaan kykyä kuulla henkilöstöä ja toimia yhdessä heidän kanssaan. Jokainen pitää onnistua vakuuttamaan yhteisen tavoitteen merkityksestä.
”Aina voi käskeä ja määrätä sanktioita, mutta se ei ratkaise asian ydintä. Ihmisiä pitää motivoida aidosti mukaan, ja se tapahtuu olemalla läsnä siellä missä työntekijätkin, kuulemalla heidän tarpeitaan, haasteitaan ja erilaisia näkökulmia, joista turvallisuuskulttuurimme rakentuu. Aivan jokaisella on merkitystä”, Koskinen täydentää.
Ennakoinnilla vältytään monilta riskeiltä
Kun tavoitellaan alan parasta työturvallisuutta, nousee yksi näkökulma ylitse muiden: ennakointi. Jokainen vähältä piti -tilanne on riski vakavammalle vahingolle, vaikkei niitä tilastoihin kirjattaisikaan.
”Tunnistamalla vähäisenkin riskin paikat ja reagoimalla niihin ennen kuin edes läheltä piti -tilanteita sattuu, pystymme luomaan toimivia rutiineja, jotka paitsi tekevät työstä turvallisempaa myös vähentävät tarvetta ja tilaa vaihtoehtoratkaisuille. Vastaavanlainen toimintatapa on hyvin yleinen esimerkiksi prosessiteollisuudessa, jossa jokaiselle tehtävälle ja työvaiheelle on hyvin yksiselitteiset ja selkeät puitteet, eikä niitä lähdetä soveltamaan”, Koskinen summaa.
Työmaalla vastassa on usein monia käytännön ongelmia, kuten aikatauluja, kustannuspaineita ja yllättäviä muutoksia. On inhimillinen kiusaus tehdä asiat niin kuin ennenkin ja jopa oikaista, ja siksi turvallisuuskulttuuri ei voi olla päälle liimattu – silloin se on hyvin helppo siirtää syrjään tiukan paikan tullen.
”Rakennusalalla pystymme ottamaan mallia ja soveltamaan oppeja, jotka palvelevat meidän käytäntöjämme. Tämän mahdollistamiseksi on tärkeää kuulla työmaiden tarpeet ja nähdä ne todellisuuden haasteet, joiden kanssa olemme tekemisissä”, Koskinen sanoo.
Opit maailmalta tarjoavat kattavan tietopankin
Lisäresurssien ja uuden organisoitumisen lisäksi oppeja ja hyväksi todettuja toimintamalleja ammennetaan muualta Colas-konsernista, jolla on liiketoimintaa yli 50 maassa ympäri maailmaa. Erilaisia toimintaympäristöjä ja työtehtäviä siis riittää, ja kollegoiden kokemus tuo näkökulmaa sellaisiinkin tilanteisiin, joita ei muuten olisi edes ajateltu.
”Emoyhtiömme on määritellyt korkean riskin töitä jo usean vuoden ajan. Colasista löytyy valtavasti dataa siihen, miten erilaisia tilanteita on ratkottu ja miten niihin varaudutaan. Tämä on valtava etu, sillä pystymme tarkastelemaan hankkeiden mahdollisia riskejä paljon laajemmin ja reagoimaan eri tilanteisiin selvästi nopeammin kuin mikä muutoin olisi mahdollista.”
