Datakeskukset vauhdittavat Suomen energiajärjestelmän kehitystä
Datakeskusten vauhdikas saapuminen Suomeen on puhuttanut viime aikoina paljon niin puolesta kuin vastaan. Onko kyseessä Suomen talouden suuri mahdollisuus vai energiasyöppö, jonka vuoksi sähkö ei tulevaisuudessa riitä paikallisiin tarpeisiin? Kysyimme Datakeskusteollisuuden (FDCA) toiminnanjohtaja Antti Poikolalta, mitä datakeskusmarkkinasta olisi juuri nyt hyvä ymmärtää.
FDCA on suomalainen toimialayhdistys, joka edistää datakeskustoimialan kasvua Suomessa yhdessä alan yritysten kanssa. Toiminnanjohtajana tämän hetken datakeskusmarkkina ja sen kirvoittamat puheenaiheet ovat Poikolalle erittäin tuttuja.
”Markkina on hyvin kuuma Suomessa tällä hetkellä. Kyse on globaalista ilmiöstä, joka juontaa juurensa digitalisoitumisen ja tekoälyn kasvattamasta kysynnästä. Kehitys on tapahtunut pääosin muutaman viime vuoden aikana, nyt se on lyönyt toden teolla läpi ja näkyy isosti myös suurelle yleisölle”, Poikola sanoo.
Mahdollisuuksia on paljon, mutta ne pitää osata käyttää
Suomi on datakeskustoimijoille houkutteleva investointikohde muutamasta eri syystä: täällä viileä ilmasto vähentää keskusten viilennyskustannuksia, ja sähköliittymän saa moniin muihin Euroopan maihin verrattuna nopeasti. Kaiken lisäksi sähkö on edullista, ja sitä tuotetaan Suomessa paljon uusiutuvista lähteistä.
Tällä hetkellä rakennusvaiheessa on yhteensä 18 suurta datakeskushanketta eri puolilla Suomea. Nopea kasvu on johtanut tilanteeseen, jossa alkavilla hankkeilla on pulaa monista asioista – tietyllä tapaa käynnissä on Poikolan mukaan urakoitsijan markkina, kunhan se uskalletaan hyödyntää.
”Datakeskusten rakentamiseen tarvitaan valtavan paljon tekijöitä ja kalustoa: pelkän rakentamisen osalta on usein kyse miljardi-investoinneista. Hankkeiden kotimaisuusaste riippuu suomalaisten toimijoiden aktiivisuudesta ja valmiudesta toteuttaa näitä projekteja. Paikallistuntemus ja lyhyet etäisyydet ovat järkiratkaisuja, ja siksi suomalaisilla urakoitsijoilla on etulyöntiasema. Paikka pitää kuitenkin käyttää, sillä kukaan ei tule kotoa hakemaan: kyse on siitä, osaammeko hyödyntää tilanteen”, hän sanoo.
Hankkeiden kotimaisuusaste riippuu suomalaisten toimijoiden aktiivisuudesta ja valmiudesta toteuttaa näitä projekteja.
Poikolan mukaan suomalaisten urakoitsijoiden tulee olla valmiina uudenlaisiin vaatimuksiin, mikäli mielii saada osansa kasvavan markkinan hyödyistä.
”Näissä hankkeissa viivästykset eivät ole vaihtoehto eikä uudelleen aikataulutus ole yleensä neuvoteltavissa. Asiakkaan sana painaa erityisen paljon, ja toteutus vaatii urakoitsijalta hieman erilaista orientaatiota, kuin mihin monet ovat aiemmin tottuneet”, hän kertoo.
Vaikutukset ulottuvat rakennushanketta pidemmälle
Kiivaan kasvun vuoksi datakeskukset ovat olleet viime aikoina kuuma peruna myös alan ulkopuolella, ja näkemyksiä löytyy puolesta ja vastaan. Poikolan mukaan ihmisten huolenaiheet ovat ymmärrettäviä, mutta joissain keskusteluissa väärä tieto elää omaa elämäänsä.
”Datakeskukset ovat isoja rakennuksia, jotka edellyttävät energiantuotannon kasvua sekä kapasiteettia sähköverkossa. Nämä huolet on otettava tosissaan ja niihin on vastattava, kun päätöksiä tehdään. Samaan aikaan julkisessa keskustelussa liikkuu myös paljon väärää tietoa esimerkiksi työllisyys- ja talousvaikutuksiin tai sähkömarkkinoihin ja hintoihin liittyen. Meidän on pystyttävä tarjoamaan faktoja keskusteluun, jotta turhat huolet eivät peitä alleen hyötyjä sekä niitä oikeita asioita, joihin kannattaa keskittyä.”
Poikola haluaisikin ihmisten ymmärtävän, että investointien vaikutukset ulottuvat myös paljon itse rakentamisvaihetta pidemmälle.
”Kun puhutaan datakeskusten tuomista talous- tai työllistymisvaikutuksista, ei voida puhua vain rakennusvaiheesta tai suoraan datakeskusoperaattorin palkkalistoissa työskentelevistä ihmisistä. Kyse on suunnittelu- ja rakennustöistä, mutta myös laajemmista kerrannaisvaikutuksista suomalaisten palveluntarjoajien liiketoimintaan: datakeskuksiin liittyy valtavasti erilaisia tuotteita ja palveluita, joita paikalliset toimijat tarjoavat vuosiksi eteenpäin”, hän avaa.
Datakeskukset ajavat suomalaisen energiajärjestelmän kehitystä
Mitä tulee datakeskusten energiankulutukseen, on siinäkin mahdollisuutensa ja haasteensa. Sähköä kuluu datakeskuksissa paljon, mutta sen merkitys suomalaisen sähköverkon kantokyvylle on Poikolan mukaan monia oletuksia pienempi.
”Nykyisten datakeskusten sähkönkulutus on noin 2–3 % Suomen sähköstä, ja kulutuksen ennustetaan kasvavan noin 7–8 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Sähköverkko ehtii kehittyä datakeskusten mukana, eikä ennusteiden valossa ole syytä huolestua, että niiden toiminta vaikuttaisi suomalaisen sähköverkon toimintaan”, hän sanoo.
Sähköverkko ehtii kehittyä datakeskusten mukana, eikä ennusteiden valossa ole syytä huolestua, että niiden toiminta vaikuttaisi suomalaisen sähköverkon toimintaan.
Destian ryhmäpäällikkö Riku Huhdan mukaan datakeskukset toimivat myös ajurina suomalaisen energiajärjestelmän kehitykselle.
”Kasvava kysyntä mahdollistaa puhtaan energian tuotantokapasiteetin lisäämisen, sillä datakeskustoimijat solmivat pitkiä sähkön ostosopimuksia, jotka ovat usein edellytys tuulivoimahankkeiden rahoitukselle. Haaste ovat tuulettomat ajat, joihin voi löytyä ratkaisu esimerkiksi datakeskusten varavoimakapasiteetista, datakeskusten kulutuksen joustosta tai laajemmin energiajärjestelmän pitkäaikaisten joustojen kapasiteetin kehittämisestä”, Huhta sanoo.
Maltillinen kasvu lisää kotimaisen hyödyn astetta
Suomi ei ole kehityksen polulla yksin. Kasvu on Poikolan mukaan selkeästi nähtävissä myös muualla, mikä tarjoaa opin mahdollisuuksia myös Suomessa. Panostaminen pitkän tähtäimen maltilliseen kasvuun mahdollistaa oman kapasiteetin kasvattamisen, jolloin suurempi osa hyödyistä saadaan pidettyä kotimaassa.
”Kyllähän kotimaisuusaste kärsii, jos tekemistä on enemmän kuin tekijöitä. Tällä hetkellä putkessa olevien hankkeiden varassa kasvu jatkuu väistämättä ainakin seuraavat viisi vuotta, ja mitä sen jälkeen tulee, se on vielä vaikea ennakoida jo teknologian kehityksen vuoksi. Ennustamisen sijaan meidän kannattaakin miettiä, miten me Suomessa haluamme edetä, miltä me haluamme suomalaisen datakeskusmarkkinan näyttävän?”
