Ympäristöasiantuntija näkee kiviainestoiminnan haasteet ja mahdollisuudet
Ympäristöasiantuntija Maarit Salonoja on kulkenut Destian matkassa pitkään. Vuosien mittaan hänen työnsä kiviainestoiminnan ytimessä on kehittynyt toimintaympäristön ja oman osaamisen mukana, ja tänä päivänä hän vaikuttaa päivittäisessä työssään useiden kiviainesalueiden toimintaan ja ympäristövaikutuksiin.
Maaritin aloittaessa opinnäytetyöntekijänä vuonna 2005 työpaikan ovessa luki vielä Destiaa edeltäneen Tieliikelaitoksen nimi. Lopputyön valmistuttua Maarit sai töitä kiviainesyksiköstä, jossa hän eteni muutama vuosi myöhemmin ympäristöpäälliköksi. Vuonna 2018 hän vaihtoi konsulttipuolelle, kunnes sattumien kautta päätyi muutaman vuoden päästä palaamaan takaisin Destian kiviainesyksikköön. Palatessaan Maaritille oli selvää, mitä hän työnkuvaltaan toivoi.
”Ympäristöpäällikön työhöni sisältyi luvituksen lisäksi hallinnollisia tehtäviä. Toisella kierroksella minulle oli selvää, että halusin keskittyä kiviainestuotannon ympäristö- ja lupasuunnitteluun. Koen pystyväni tässä roolissa vaikuttamaan suoremmin toiminnan ympäristövaikutuksiin ja käytännön tekemiseen”, Maarit sanoo.
Laaja työnkuva on kehittynyt uran edetessä
Tällä hetkellä Maarit vastaa yhteensä noin neljänkymmenen kiviainesalueen lupa-asioista Etelä-Suomen alueella. Käytännössä hän huolehtii, että alueiden kiviainestuotanto ja kiertotalous voi lupien puolesta toimia kaikin tavoin järkevästi.
”Erilaiset viranomaisluvat ovat kiviainestoiminnan edellytys ja toiminnan ympäristösuunnittelu tehdään luvituksen yhteydessä. Hyvin suunnitellulla kiviaines- ja kiertotalousalueella kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä: sekä toiminnanharjoittaja, naapurusto että toimintaa valvova viranomainen. Luvituksen lisäksi työhöni kuuluu yhteistyötä sidosryhmien ja viranomaisten kanssa ja esimerkiksi toimintamme ympäristövaikutusten tarkkailuun liittyviä tehtäviä. On sekä toimistotöitä että maastokäyntejä”, Maarit kertoo.
Vuosien mittaan työn ydin on pysynyt samana, mutta tehtävät ovat kehittyneet ja rooli laajentunut, kun oppia on kertynyt ympäriltä ja uusia kiinnostavia tehtäviä on tullut vastaan. Laajassa tehtäväkirjossa on puolensa, eikä niiden parissa tarvitse pähkäillä yksin.
”Työ on vaihtelevaa, koko ajan saa oppia uutta ja tehdä töitä monenlaisten ihmisten kanssa. Laajassa kokonaisuudessa ajankäyttö on välillä haasteena, mutta samaan aikaan on hienoa, kun saa olla mukana kiviaines- ja kiertotalousalueiden hankinnasta ja suunnittelusta toteutukseen ja jälkihoitoon asti”, Maarit sanoo.
Luonnon monimuotoisuuden tukeminen vähentää kiviainestoiminnan ympäristövaikutuksia
Lupa-asioiden lisäksi Maarit on vuosien mittaan tehnyt tärkeää työtä Destian kiviainesalueilla elävän luonnon eteen – täysin omasta mielenkiinnostaan. Kiviainesalueilla on muun muassa tehty paahderinteitä, vesialueita, estetty paahdeympäristöjen umpeenkasvua raivaamalla ja kokeiltu erilaisten niittykasvien kylvöä.
”Rakentaminen kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa. Koen, että meidän tulee pyrkiä vähentämään rakennusalan luontovaikutusta. Välillä pienilläkin toimintatapojen muutoksilla saa aikaan positiivisia vaikutuksia”, Maarit sanoo.
Välillä pienilläkin toimintatapojen muutoksilla saa aikaan positiivisia vaikutuksia.
Kiviainesta tarvitaan kaikessa rakentamisessa ja kiviainesalueet ovat elinkaarensa ajan valtaosin tuotantokäytössä. Silloinkin on kuitenkin mahdollista tehdä asiat vähän paremmin.
”Lähes kaikki kokeilut ovat saaneet alkunsa jostain alueella elävästä lajista tai ympäristöstä, josta on herännyt ajatus, miten niiden menestymistä voitaisiin edesauttaa. Tällä hetkellä käynnissä on myös yhteistyöhanke yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Niissä kiviainesalueille on rakennettu uppopuualtaita sekä hyödynnetty kivituhkaa kasvualustana”, Maarit kertoo.
Ei pikavoittoja
Luonnon monimuotoisuutta tukevissa ratkaisuissa ei ole Maaritin mukaan pikavoittoja, vaan palkinto saadaan pitkäjänteisellä työllä.
”Jos tässä on jotain oppinut niin sen, että luonto kehittyy omaan tahtiinsa. Ratkaisuja kannattaa etsiä pitkäjänteisesti ja hätäilemättä – yksittäisen vuoden tulokset eivät välttämättä kerro vielä mitään suuntaan tai toiseen. Ympäristöt ja vuodet ovat erilaisia, eikä yksi menetelmä aina toimi samalla lailla toisaalla”, hän sanoo.
Käytännössä kyse on usein pienistä muutoksista, mutta pitkässä juoksussa niillä voi olla suuri merkitys.
”Ajattelen niin, että rakennetuillakin alueilla luonnon monimuotoisuus rakennetaan sisältäpäin. Rakennetaan ja hoidetaan ympäristöjä sillä lailla, että niillä on edellytykset kehittyä luontoarvoiltaan monimuotoiseksi. Rakennusalalla on siinä iso rooli.”
