Turvallisuuspäällikkö johtaa turvallisuutta vaikuttamalla asenteisiin
Niina Kerminen innostui työturvallisuudesta jo opiskeluaikoinaan, kun hän työskenteli HS-traineena datakeskushankkeella. Turvallisuuspuolen tehtävissä häntä viehätti ennen kaikkea työn haastavuus, sillä turvallisuudesta vastaavien henkilöiden tärkein tehtävä on vaikuttaa muiden ajatteluun ja asenteisiin turvallisuudesta. Tätä hän pitää edelleen työssään tärkeimpänä asiana.
Nykyään Niina työskentelee Destialla kahden liiketoimintaryhmän turvallisuuspäällikkönä. Turvallisuuspäällikön työnkuva on laaja, eikä kahta samanlaista päivää ole. Työhön kuuluu monipuolisia tehtäviä niin toimistolla kuin kentälläkin, kuten esimerkiksi työmaakierroksia, erilaisia koulutuksia ja valmennuksia, tiedon ja datan keräämistä sekä toiminnan ja suunnittelua ja ohjausta.
”Kalenterini täyttyy nopeasti lyhyellä aikajänteellä, sillä saan paljon äkillisiä tukipyyntöjä, ja tuen piiriin kuuluvat kaikki työmaista aina liiketoimintaryhmän johtoon saakka. Tukipyyntö voi koskea esimerkiksi sitä, että työmaalla tarvitaan apua jonkin työsuoritteen tekemiseen turvallisesti”, Niina kuvailee.
Työkaluina ovat valmentava ote ja konkreettiset esimerkit
Niina johtaa turvallisuutta valmentavalla otteella. Hän ei suinkaan anna suoria vastauksia työntekijöitä askarruttaviin pulmiin vaan haastaa työntekijöiden ajattelua ja esittää heille kysymyksiä, joiden avulla he voivat itse löytää ratkaisun.
”Meillä on työmaat täynnä ammattilaisia, ja heillä on kaikki tarvittava tekninen osaaminen. Se, että syöttäisin heille valmiin, minusta hyvän ratkaisun ei välttämättä ole se paras tapa hoitaa asiaa, koska ratkaisuni voi vaikeuttaa työsuoritteen tekemistä. Mutta kun taas haastan heitä erilaisilla kysymyksillä, paras ratkaisu löytyy hyvin usein heiltä itseltään”, valottaa Niina.
Turvallisuuden johtamisessa Niina hyödyntää myös konkreettisia esimerkkejä valmentavan otteen lisäksi. Kerran hän sai työmaalta tukipyynnön siitä, että työmaalla oli vaikeuksia suojalaisien käytössä. Tätä ongelmaa Niina päätti taklata havainnollistamalla näkökyvyn suojaamista ja sen tärkeyttä konkreettisesti:
”Jaoin jokaiselle työntekijälle sydäntarran ja laastarin. Pyysin heitä laittamaan sydäntarran sellaiseen kohtaan kehoa, jota he eivät missään nimessä haluaisi menettää työtapaturmassa. Laastari taas tuli liimata sellaiseen kohtaan, jota ilman he arvelivat pystyvänsä työskentelemään. Lopuksi huomasimme, että kenelläkään ei ollut laastaria silmien tai pään alueella”, kertoo Niina.
Valmentavan otteen ja havainnollistamisen lisäksi Niina hyödyntää työssään esimerkillä johtamista. Hän tiedostaa toimivansa esimerkkinä siitä, millaista turvallinen toiminta on. Siksi hän kiinnittää myös omaan tekemiseensä huomiota.
Tapaturmataajuuden lasku ja puhelimen soiminen ovat merkkejä onnistumisista
Tapaturmataajuus on laskenut Niinan liiketoimintaryhmissä viime vuosien aikana. Tätä hän pitää yhteisenä voittona, sillä jokaisella liiketoimintaryhmän henkilöllä on osansa tapaturmataajuuden laskussa. Henkilökohtaisena onnistumisena hän taas pitää sitä, että työmaat lähestyvät häntä turvallisuusasioissa.
”Minulle tärkein onnistumisen mittari on se, kun työmailta soitetaan minulle ja pyydetään apua. Silloin olen tehnyt työni hyvin, kun minut koetaan sellaiseksi henkilöksi, jolta halutaan pyytää apua ja tukea”, Niina hymyilee.
Myös työmaiden turvallisuusasenteiden muuttuminen positiiviseksi on Niinalle aihe tyytyväisyyteen, ja tällaisista tapauksista hänellä on monia lämpimiä muistoja.
”Kyllä parhaimpia työmuistoja ovat ne, kun on mennyt käymään työmaalla, jossa aiemmin on ollut heikko suhtautuminen turvallisuuteen mutta jossa asenteet ovat sittemmin muuttuneet ja työntekijät puuttuvat toistensa riskinottoihin ja puhuvat turvallisuudesta”, sanoo Niina tyytyväisenä.