Suunnittelijasta työmaainsinööriksi
Kun työmaainsinööri Emmi Pikkarainen aloittaa aamulla työt, hän tekee sen usein työmaatoimistossa noin 250 kilometrin päässä kotoaan. Kalenteri täyttyy monipuolisista tehtävistä niin toimiston kuin työmaan puolella, eikä mikään päivä ole kopio toisistaan. Vain puolisen vuotta takaperin hänen tehtävälistaltaan löytyi kuitenkin työmaan viikkoaikataulun sijaan aivan toisenlaisia tehtäviä.
Aloittaessaan Destialla keväällä 2024 Emmi teki töitä väyläsuunnittelun harjoittelijana. Valmistuttuaan saman vuoden lopussa ympäristötekniikan insinööriksi hän jatkoi talossa vakituisena suunnittelijana. Vastavalmistuneelle käytännön tekeminen työmaalla vaikutti kuitenkin houkuttelevalta.
”En ollut harjoittelun tai aiempien työkokemusten kautta päässyt työmaalle, ja halusin päästä näkemään sitä käytännön tekemistä ihan konkreettisesti”, hän kertoo.
Ura- ja osaamiskeskustelussa hän kertoi kiinnostuksestaan silloiselle esihenkilölleen. Ilmoille heitetty ajatus poiki uusia mahdollisuuksia hyvin nopeasti, kun työmaainsinöörin paikka aukesi eräällä hankkeella keväällä 2025.
”Aiemman henkilön siirryttyä muihin tehtäviin avautui paikka hyvin nopealla aikataululla, ja esihenkilöni muisti siinä kohtaa käymämme keskustelun. Hän ehdotti minua tilalle, keskiviikkona tuli kutsu hommiin ja pääsin aloittamaan seuraavana maanantaina”, Emmi muistelee.
Hyvä porukka on tukenut uuteen rooliin kasvua
Hyppy suunnittelijan pöydän takaa työmaainsinöörin saappaisiin kävi nopeasti, mutta muun tiimin avulla siirtymä on luonnistunut hyvin.
”Työmaapäällikkö ja muu työnjohto ottivat minut hyvin mukaan porukkaan, ja olen saanut vastuuta lisää sitä mukaa, kun olen päässyt sisälle tehtäviin. Hankkeemme on myös infra-alalla aivan omanlaisensa, joten tämä on tavallaan ollut kaikille meille hyvä mahdollisuus miettiä alusta asti parhaiten toimivia toimintamalleja. Meillä on hyvä porukka kasassa ja apua saa aina kun sitä tarvitsee”, Emmi sanoo.
Tällä hetkellä hanke sijaitsee kaukana Emmin kotoa, ja hän viettää paikan päällä keskimäärin noin kolme päivää viikossa. Pitkät välimatkat tuovat omat haasteensa arjen pyörittämiseen.
”Onhan se matka pitkä ja välillä raskas kulkea. Työmaavierailut ovat kuitenkin tärkeä ja mieleinen osa työtä, ne tuovat mukavaa vaihtelua arkeen. Olemme pystyneet sovittelemaan päivät, jolloin olen reissussa niin työmaalla kuin kotona olevien menojen ja tarpeiden mukaan. Reissussa tulee tehtyä myös pidempää päivää, joka mahdollistaa vapaanoton tai lyhyemmät päivät kotona ollessa”, hän kertoo.
Eri näkökulmat täydentävät toisiaan
Työssään Emmi on tällä hetkellä vastuussa hankkeen kokonaisvaltaisesta pyörittämisestä: hänen työpöydältään löytyy muun muassa laatu- ja seurantadokumenttien laatimista, laskutustehtäviä, ennusteiden laadintaa, aikataulutusta sekä kustannusseurantaa. Yhteistyö työmaapäällikön ja työnjohdon kanssa on tiivistä.
”Tässä roolissa on tärkeää pitää yllä hyvät yhteydet työmaalle ja hallita kokonaiskuvaa työmaan tapahtumista. Työmaalla käydessä saa helpommin keskusteltua ja sovittua asioista, näkee työkavereita ja pysyy työmaan tilanteesta parempi kuva. Yhteistyötaidot ovatkin näissä hommissa selvästi aiempaa kovemmalla käytöllä”, Emmi kertoo.
Siinä missä suunnittelijana Emmin työhön kuului usein perehtyä kunnolla työn alla oleviin kokonaisuuksiin, vaihtuvat hommat tänä päivänä nopeastikin ja reagoida täytyy välillä äkkiä. Vaikka työtehtävät ovat keskenään hyvin erilaisia, on kokemuksista ehdottomasti myös hyötyä toisilleen.
”Suunnittelu on tietenkin merkittävä osa jokaista hanketta ja kun on ollut tekemässä myös niitä tehtäviä, tietää, mitä työmaalla tehtävien ratkaisujen taustalta löytyy. Vastaavasti suunnittelijana pääsen nyt näkemään, mitä ne käytännön tarpeet ja mahdollisuudet työmaalla ovat ja mitä näkökulmia täällä päässä on”, Emmi sanoo.
Rohkeus kokeilla on auttanut löytämään oman suunnan
Emmi on päässyt näkemään infra-alan eri puolilta, mutta hänen uransa on kuitenkin vasta alussa. Tällä hetkellä hänen tavoitteensa onkin kehittää itseään ja omaa ammattitaitoaan mahdollisimman monipuolisissa tehtävissä ja sitä kautta löytää omaa osaamista ja mielenkiintoa vastaava työnkuvan. Destialla monenlaiset urapolut ovat mahdollisia, sillä tekemistä löytyy infran eri osa-alueilta sen elinkaaren kaikissa vaiheissa.
”Nyt olen tällä hankkeella ja keskityn tähän, mutta jatkossa haluaisin kokea erilaisia hankkeita, kehittyä ja etsiä omia vahvuuksia. Olen tosi kiitollinen siitä mahdollisuudesta, että voi lähteä kokeilemaan erilaisia tehtäviä eikä mihinkään hommaan tarvitse urautua, jos ei siltä tunnu”, Emmi sanoo.
Hänellä onkin yksi vinkki myös muille:
”Kannattaa rohkeasti lähteä kokeilemaan, jos vain siihen on mahdollisuus. Niistä aina oppii, vaikka se ei sitten lopulta oma juttu olisikaan. Itselläni roolin vaihdos on vahvistanut kiinnostusta infra-alalle, ja harkitsen myös jatkokouluttautumista diplomi-insinööriksi.”
Olen tosi kiitollinen siitä mahdollisuudesta, että voi lähteä kokeilemaan erilaisia tehtäviä eikä mihinkään hommaan tarvitse urautua, jos ei siltä tunnu.