Vuosaaren tunnelin saneeraus etenee tiukassa aikataulussa
Itä-Helsingissä sijaitseva Vuosaaren maantietunneli on tärkein liikenneyhteys kehä III:n ja Vuosaaren sataman välillä. Nyt tunnelissa kaikuvat rekkojen kolinan sijaan ympärivuorokautiset työmaan äänet. Tunnelin saneerausurakassa aikaa ei ole hukattavaksi, ja siksi käyttöön on otettu kaikki keinot tehokkaan ja laadukkaan toteutuksen varmistamiseksi.
Suomen kolmanneksi pisin tietunneli on parhaillaan saneerauksen kohteena, sillä sen tekniset järjestelmät ovat tulleet elinkaarensa päähän. Korjaustyöt varmistavat, että tunneli voi palvella satamaliikenteen kasvavia tarpeita turvallisesti myös tulevat vuosikymmenet.
Vuosaaren tunnelin saneerauksesta vastaa Destian ja Aventi Oy:n muodostama työyhteenliittymä, jossa Destialla on päävastuu infra- ja kalliorakentamisesta sekä korkeajännitetöistä, ja Aventilla valtaosasta urakan liikenteenhallinta- ja valaistustöistä. Omissa karsinoissaan töitä ei kuitenkaan tehdä, vaan toteutus mietitään yhtenä kokonaisuutena ja ratkaisut etsitään yhdessä.
”Teemme yhdessä töitä yhteisellä projektilla riippumatta siitä, mikä logo kenenkin työtakista löytyy. Destialta on mukana monipuolinen joukko väylä- ja kalliorakentamisen sekä sähkö- ja liikenteenhallintapuolen osaajia, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä koko työyhteenliittymän kanssa. Tilanteen mukaan ollaan aina apuna puolin ja toisin ja huolehditaan, että työmaa etenee kokonaisuutena jouhevasti”, sanoo Destian työpäällikkö Henri Ilmonen.
”Tiiviissä yhteistyössä varmistamme, että ratkaisut toimivat käytännössä ja tukevat sujuvaa toteutusta. Näin pystymme saavuttamaan tavoitteet aikataulun ja rakentamisen kannalta haastavassa ympäristössä. Yhteinen tekemisen kulttuuri näkyy arjessa nopeana päätöksentekona, joustavuutena ja määrätietoisena tekemisenä”, sanoo hankkeen tekniikkavastaava Jukka-Pekka Alanissi Aventi Oy:stä.
Tahtituotanto tehostaa työmaan etenemistä
Tehokasta työmaan etenemisen tulee ollakin, sillä tunneliyhteyden aukeamista odottaa kuumeisesti suuri joukko kulkijoita. Vuosaaren tunnelin läpi liikennöi vuorokaudessa keskimäärin yli 10 000 ajoneuvoa, joista melkein 3 000 on raskasta liikennettä. Tällä hetkellä kaikki liikenne on ohjattu kiertotielle, kunnes tunneli saadaan avattua jälleen ensi vuoden alussa. Kaikkiaan sulku kestää noin vuoden, mikä on lyhyt aika näin mittaville korjauksille.
”Molemmat tunnelit on suljettu liikenteeltä, sillä teknisten järjestelmien uusiminen ei onnistu yksi tunneli kerrallaan. Toisaalta sulku mahdollistaa tehokkaan työskentelyn ja siten nopeamman aikataulun – töitä onkin tehty sulun alusta lähtien käytännössä kellon ympäri kahdessa vuorossa”, kertoo Fintrafficin hankepäällikkö Jukka Värri.
Lisätehoa tekemiseen on kammettu ympärivuorokautisen työn lisäksi tahtituotannosta, jossa työmaan jouheva eteneminen on asetettu prioriteettilistan kärkeen. Siinä missä niin sanotussa perinteisessä työskentelymallissa suoritetaan työvaihe kerrallaan, on tahtituotannossa eri lohkoilla toistuvat työvaiheet sovitettu samaan ennalta määriteltyyn tahtiaikaan pullonkaulojen ja viiveiden välttämiseksi.
”Hankkeen aikataulu on todella tiukka, ja tahtituotanto helpottaa tekemisen ennakointia: lohkojen työvaiheet etenevät lomittain, ja seuraava kohde on valmiiksi tiedossa, kun edellinen päättyy”, Ilmonen sanoo.
”Jatkuvalla vuorovaikutuksella pysymme kartalla kokonaisuudesta, mikä on erityisen tärkeää, koska tahtiaikataulussa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Käymme päivittäin yhdessä läpi käynnissä olevat työtehtävät sekä viikoittain laajemmin, mitä tapahtuu milläkin lohkolla, onko jotain haasteita tai muuta, mihin pitää reagoida”, Alanissi täydentää.
Jatkuvalla vuorovaikutuksella pysymme kartalla kokonaisuudesta, mikä on erityisen tärkeää, koska tahtiaikataulussa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Kehitysvaiheen ratkaisuilla saatiin helpotuksia toteutusvaiheeseen
Urakassa kaikki kahden 1,6 kilometriä pitkän tunneliputken sekä yhteensä 14 yhdystunnelin tekniikka poistetaan ja korvataan uusilla. Vain kuukausissa tunneliin toteutetaan muun muassa 130 kilometriä kaapelointia, 100 uutta kameraa sekä täysin uusi vaihtuva opastus, valaistus ja varavoimajärjestelmä. Samalla parannetaan tunnelin rakenteita, korjataan vesivuotokohtia sekä rakennetaan uusi muuntamorakennus.
Tiukkaan rypistykseen päästiin onneksi valmistautumaan jo ennen tunnelin sulkua kehitysvaiheessa. Moniin edessä oleviin koitoksiin pystyttiin etsimään yhdessä ratkaisuja jo etukäteen, mikä on mahdollistanut täyden keskittymisen toteutukseen sulun aikana.
”Kehitysvaiheessa pystyimme yhdessä etsimään lopputuloksen ja aikataulun kannalta parhaita ratkaisuja, mikä säästää meiltä monia hidasteita, jotka olisivat tulleet myöhemmin vastaan. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisi esimerkiksi vanha laitetila purettu jo aiemmin ja rakennettu väliaikainen tilalle, mutta muutosten myötä vanha laitetila saatiin pidettyä käytössä uuden käyttöönottoon asti, jolloin väliaikaiselle ei ole tarvetta, eikä katkoksia virransyöttöön tule ollenkaan”, Ilmonen sanoo.
Kesän lähestyessä tunneleissa jäljellä olevat työvaiheet hupenevat kovaa vauhtia, sillä järjestelmien testaukselle on varattu sulun kestosta useita kuukausia. Näillä näkymin testit pääsevät alkamaan kesän lopulla.
