Tikkurilan ratikkatunneli etenee – kauppakeskus toimii painona tunkkauksessa
Vantaan ratikan työmaalla Tikkurilassa, tarkemmin kauppakeskus Dixin alla, on käynnissä poikkeuksellinen työvaihe, jossa kauppakeskuksen painoa siirretään uusille paaluille tulevan betonitunnelin tieltä. Työssä hyödynnetään tunkkausmenetelmää, jossa rakennuksen omaa painoa käytetään uusien rakenteiden varmistamiseen.
Betonitunneli tulee sijaitsemaan Tikkurilan juna-aseman, paikallisliikenteen bussiterminaalin, katujen ja Kirjastopuiston alla. Destia toteuttaa kauppakeskuksen kohdalla parhaillaan kuormansiirtorakenteita, joiden avulla tunnelille saadaan luotua tarvittava tila kiinteistön perustusten kohdalle. Käytännössä tämä tarkoittaa kuormansiirtopalkkien rakentamista uusien paalujen varaan, mikä mahdollistaa vanhojen paalujen poistamisen betonitunnelin tieltä.
Tunkkauksessa ei ole kyse siitä, että kauppakeskusta itseään nostettaisiin – päinvastoin, rakennuksen paikallaan pysyminen on varmistettu millimetrin murto-osien tarkkuudella. Kauppakeskus toimii painona, jonka avulla rakentajat voivat varmistaa uusien paalujen riittävän tiukka tukeutuminen kallioperään. Samalla kiinteistön kuormaa siirtyi uusille paaluille.
Suuren kiinteistön kuorman siirto on tarkka prosessi
Betonitunneli tarvitsee tilaa, ja sen luomiseksi kiinteistön kuorma siirretään uusien paalujen päälle. Ensimmäisenä asennetaan uudet porapaalut sopiviin kohtiin – kauppakeskuksen alla noin 15 metrin syvyyteen. Syvyys määritettiin siten, että lopputilanteessa paalujen päät jäävät noin kaksi metriä louhittavan tason alapuolelle kallion sisään.
Kun kuorma aikanaan siirretään uusien paalujen ja palkkien varaan, painumista ei yksinkertaisesti saa tapahtua. Tunkkaustyön tarkoituksena on varmistaa porapaalujen tiukka tukeutuminen kallioperään ja kuorman siirtyminen uusille paaluille. Samalla tunkkaus toimii uusien paalujen koekuormituksena.
Tunkkauksessa on suuret voimat ja pienet marginaalit
Suoritettu tunkkaus on kiinnostava yhdistelmä erilaisia menetelmiä. Vastaavia kuormansiirtoja tehdään toisinaan infrahankkeiden yhteydessä, mutta vastaavaa kauppakeskuksen alla toteutettavaa kokonaisuutta on vaikea löytää, ellei mahdotonta. Työssä tarvittavia hydraulisia laitteita käytetään tavallisesti esimerkiksi siltatyömailla.
Työvaiheesta Destialla vastaava Bilal Atiye kertoo työvaiheesta:
”Tällaisessa tilanteessa ei oikeastaan ole kovinkaan paljon vaihtoehtoisia työtapoja. Länsiallianssin suunnittelija Sitowise on tehnyt tässä loistavaa suunnittelutyötä, ja itse työn suorittaminen on sujunut mainiosti. Tarkat suunnitelmat ovat erityisen tärkeät, koska työtä suoritettaessa seuraamme millimetrin murto-osien tarkkuudella, että tunkkaus etenee suunnitellusti ja rakennus pysyy täysin paikallaan.”
Tukipalkkeihin on valettu valmiit paikat tunkeille. Yhden tunkin maksimiteho on noin 200 tonnia ja tunkkeja asetetaan yhteen tukipalkkiin useita, suurempiin palkkeihin jopa kymmenen kappaletta.
”Emme kuitenkaan käytä niiden läheskään koko potentiaalia. Esimerkiksi tämän palkin kohdalla käytimme neljää tunkkia, ja tällä kertaa saimme tavoitellun tuloksen noin 100 tonnin yhteenlasketulla tunkkausvoimalla, vaikka neljällä tunkilla saisi laskennallisesti luotua noin 800 tonnin tunkkausvoiman. Seuraamme tunkkauksen etenemistä ja vaikutuksia millimetrin murto-osien tarkkuudella, ja säädämme tunkkausvoimaa tarpeen mukaan”, Atiye kertoo.
Tavoitteena oli saada uudet porapaalut ja niiden päällä oleva tunkkauspalkki painumaan noin millimetrin verran. Se on riittävä varmistus sille, että porapaalun päässä sijaitseva porakruunu on tukevasti kallioperää vasten ja kiinteistön kuormaa on siirtynyt uusille paaluille. Kun millimetrin lukema on saavutettu, tunkit lukitaan omille paikoilleen. Palkille suoritetaan juotosvalu tukevalla, lujuusluokituksen 70 MPa betonilla. Valun jälkeen tunkit poistetaan ja tunkkausaukoille suoritetaan vastaava valu.
Lopputuloksena on uusilla jaloillaan tukevasti seisova kiinteistö, jonka alla jatkuu tulevaisuuden Vantaan rakentaminen.
Artikkelin alkuperäinen versio on julkaistu Vantaan kaupungin verkkosivuilla.
Artikkelin pääkuva: Elias Kärki
