Räjähdekoira on tehokas lisäturva louhintatyömaalle
Koirilla on vakiintunut rooli ihmisen työparina monilla aloilla viranomaistehtävistä avustustoimintaan. Tarkan nenänsä ansiosta niillä on nykyisin paikkansa myös työmailla, missä koiria käytetään yhä useammin apuna räjähdeaineiden etsintään. Koiran valttikortteja ovat sen tarkkuus ja nopeus, joiden ansiosta työmaiden turvallisuutta voidaan parantaa tehokkaasti.
Tanja Karpelan perheyritys tarjoaa ainoana Suomessa kokonaisvaltaisia räjähdekoirapalveluita räjähdetyömaille. Päätyönään Karpela on kouluttanut erikoisetsintäkoiria jo yli kymmenen vuotta, ja idea räjähdekoirien kouluttamisesta työmaiden tarpeisiin heräsi muutama vuosi takaperin naapurimaiden innoittamana.
”Muita vastaavia keinoja räjähdejäämien tai räjähtämättömien räjähteiden etsimiseen ei toistaiseksi ole, joten koirat ovat merkittävä apu työmaaturvallisuuden parantamiseen. Norjassa räjähdekoirat olivat tuolloin työmailla käytössä, emmekä nähneet mitään syytä sille, mikseivät ne voisi toimia myös Suomessa”, Karpela kertoo.
Räjähdekoirista on apua esimerkiksi uutta työmaata tai työvaihetta aloittaessa alueilla, joilla on saatettu louhia joskus aiemmin. Tarkan hajuaistinsa avulla koirat löytävät pienimmätkin räjähdeaineiden jäämät.
”Koirista on saatu hyviä kokemuksia: ne ovat erittäin tarkkoja ja löytävät toisinaan niinkin pieniä jäämiä, ettei tarkkasilmäisinkään ihminen sitä löydä eivätkä ne siten ole välttämättä vaarallisia. Tavoite on kuitenkin aina löytää kaikki potentiaalisestikin vaaraa aiheuttavat räjähdysaineet, ja siihen etsintään koulutetut koirat ohjaajineen ovat loistava lisätyökalu”, sanoo projektijohtaja Olli Korhonen Destialta.
Tavoite on kuitenkin aina löytää kaikki potentiaalisestikin vaaraa aiheuttavat räjähdysaineet, ja siihen etsintään koulutetut koirat ohjaajineen ovat loistava lisätyökalu.
Huolellinen koulutus ja kattavat testit takaavat räjähdekoiran etsintävarmuuden
Karpelalla on tällä hetkellä ohjattavanaan kaksi räjähde-etsintöihin erikoistunutta koiraa: käyttölinjainen labradorinnoutaja Lumi sekä belgianpaimenkoira malinois Taru. Kaksikon lisäksi kotona työkoiran ammattia opettelee labradorinnoutaja Otso, joka pääsee ensimmäisten virallisten etsintöjen pariin luultavasti ensi kesänä.
Koiran opintie pennusta varmaksi räjähdekoiraksi edellyttää ohjaajalta pitkäjänteisyyttä, johdonmukaisuutta ja positiivista otetta.
”Kaikki perustuu koiran ja ohjaajan yhteistyöhön, luottamuksen pitää toimia molempiin suuntiin. Koulutus aloitetaan arjen perustaidoilla jo luovutusiässä, ja hyvin varhain pennun kanssa aletaan harjoitella tekniikkahajun tunnistamista, etsintää erilaisissa ympäristöissä sekä ilmaisukäytöstä. Kohdehajua, eli räjähdekoirien tapauksessa räjähdeaineiden hajuja, lähdetään opettelemaan yleensä noin vuoden ikäisenä”, Karpela kertoo.
Ennen kuin koirakko on valmis työmaalle, tulee sekä ohjaajan että koiran läpäistä sertifiointikokeet, jotka järjestää ja valvoo ulkopuolinen organisaatio. Kokeilla varmistetaan, että koira tunnistaa varmuudella kohdehajun, ja ilmaisee sen halutulla tavalla. Kokeet uusitaan vuosittain niin kauan, kuin koiran työuraa kestää.
”Käytössä on sertifiointeja kansainvälisellä ja pian myös kansallisella tasolla. Ulkopuolisten tahojen valvonta ja testaus on hyvä tapa varmistaa toiminnan laatu ja läpinäkyvyys”, Karpela sanoo.
Tärkeä osa räjähdekoirien koulutusta on myös erilaisiin ympäristöihin ja ärsykkeisiin totuttelu. Koirat saapuvat töihin tavallisesti käynnissä olevalle työmaalle, minkä vuoksi niiden tulee olla valmiina keskittymään ja hoitamaan työnsä herpaantumatta vaihtelevissa sekä usein äänekkäissä ympäristöissä, joissa tapahtuu paljon yhtä aikaa.
”Koiran pitää liikkua ketterästi ja turvallisesti haastavissakin ympäristöissä eri olosuhteissa, eikä se saa reagoida ympärillä pyörivään työmaahan. Töissä oleva koira keskittyy täysin käsillä olevaan tehtävään”, sanoo Karpela.
Kysyntä räjähdekoirille on kasvussa
Karpelan lisäksi yrityksessä työskentelee hänen panostajana toimiva aviomiehensä sekä tytär, jolla on omat koirat ohjattavanaan. Omien koiriensa lisäksi he kouluttavat erikoisetsintäkoiria myös muille. Töitä koirille löytyy tällä hetkellä runsaasti.
”Viime vuosina kysyntä on kasvanut Suomessa huomattavasti. Töitä on koirille viikoittain, kausittaisesti jopa viitenä päivänä viikossa”, Karpela kertoo.
Räjähdekoirien työkomennusten pituus vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri alue niillä on etsittävänään ja millainen maasto on kyseessä. Myös sääolosuhteilla on vaikutusta hajuihin.
”Kuivalla ja kylmällä kelillä hajumolekyylien liike hidastuu, jolloin koira joutuu tekemään enemmän töitä, sillä haju leviää hitaammin. Lisäksi on merkittävä ero siinä, onko kyseessä vaikeakulkuinen, kivikkoinen louhintatyömaa, vai esimerkiksi kauan aikaa sitten käytetty alue, joka on ehtinyt kasvaa tiiviiksi. Hyvissä olosuhteissa suurikin alue voidaan saada tutkittua päivän aikana, kun taas vaikeammassa ympäristössä työkeikat voivat kestää useista päivistä jopa viikkoihin. Kaikki työsuunnittelu lähtee kuitenkin liikkeelle siitä, että tekeminen on turvallista niin työmaalle kuin etsijäkoirillekin”, Karpela sanoo.
Räjähdelöydökset eivät ole poikkeuksellisia
Mikäli koira tunnistaa tutkittavalla alueella kohdehajun, se ilmoittaa löydöksestään ohjaajalle ilmaisukäytöksellä. Yleensä tämä tarkoittaa kohdehajun kohdalle jähmettymistä. Koiran ilmaisun jälkeen räjähdeaine voidaan poistaa ja hävittää turvallisesti.
Räjähdelöydökset eivät ole Karpelan kokemuksen mukaan mitenkään harvinaisia.
”Kyllä niitä löytyy säännöllisesti. Kun tiedostamme riskit, voimme reagoida ennakoivasti ja pienentää työhön liittyviä riskejä huomattavasti, ja räjähdekoirat ovat siihen tässä tapauksessa kustannustehokas keino. Sama pätee kuitenkin mihin tahansa turvallisuuskysymykseen: tiedostaminen ja reagointi tilanteen mukaan on aina avainasemassa”, Karpela sanoo.
