Palvelutasomittaus tuottaa luotettavaa tietoa teiden kunnosta
Oletko joskus nähnyt keltaisen Destian pakettiauton, jonka katolla on paljon erilaisia laitteita? Jos olet, olet todennäköisesti nähnyt mittausauton, jolla teemme palvelutasomittausta. Palvelutasomittaus on menetelmä, joka tuottaa arvokasta ja objektiivista tietoa siitä, missä kunnossa tiet ovat mittaushetkellä.
”Käytännössä palvelutasomittaus tarkoittaa teiden uraisuuden ja epätasaisuuden mittausta. Mittaamalla saamme yleispätevää tietoa siitä, kuinka syviä esimerkiksi tien ajourat ovat ja onko tiessä esimerkiksi liikennettä haittaavia epätasaisuuksia, töyssyjä tai monttuja”, kertoo Destian mittausvastaava Jarkko Rosengren.
Palvelutasomittauksessa tuotettua dataa käytetään myös tien kunnon arviointiin pitkällä aikavälillä, sillä dataa voidaan vertailla esimerkiksi vuositasolla. Dataa vertailemalla voi selvittää sen, miten tien uraisuus on kehittynyt: onko tie kulunut erityisen paljon ja tarvitseeko tie kunnossapitoa? Tämä auttaa tieverkoston kunnossapitoon käytettävien resurssien suuntaamista oikein.
Laserskannerit mittaavat tien uraisuutta
Teiden uraisuutta mitataan mittausauton takasosaan sijoitetetuilla laserskannereilla ja epätasaisuutta mitataan puskurin eteen vieri viereen sijoitetuilla pistelasereilla. Skanneri on kuin vanha kunnon oikolauta, jota käytettiin uraisuuden mittaamiseen ennen nykyaikaista teknologiaa.
”Laserskannerit mittaavat etäisyyttä skannerista tienpintaan. Sen avulla voimme laskea tien poikittaisprofiilin, jonka avulla taas voimme selvittää, missä kohtaa uraisuus on voimakkainta”, avaa Rosengren.
Tien mittaaminen tapahtuu niin sanotusti ”suoraan vauhdista” eli tietä mitataan samanaikaisesti ajaen. Ajaessa on tärkeää pysytellä keskellä kaistaa ja ajaa ajolinjaa pitkin, jotta mittaustulos on mahdollisimman tasalaatuinen. Jos jotakin yllättävää tapahtuu, se täytyy merkata mittaukseen mukaan, koska mittausdataan ei voi sisällyttää ulkoisista tekijöistä aiheutuneita poikkeuksia.
”Esimerkiksi kaistalta poistuminen vaikkapa pyöräilijän riittävän turvallisen ohittamisen takia on sellainen tilanne, joka täytyy merkata mittaukseen. Tämän lisäksi myös sepelipäällysteiset tieosat täytyy merkata, sillä mittaus ei ole luotettava soratiellä”, Rosengren kuvailee.
Laserkeilaus tuottaa ympäristöstä pistepilvikuvaajan
Päällysteen kunnon mittaamisen lisäksi mittausautolla tehdään tieympäristön laserkeilaamista. Laserkeilaaminen on kaikista nykyaikaisin menetelmä, jonka avulla voidaan tuottaa erittäin yksityiskohtaista tietoa tiestä ja sen ympäristöstä. Keilaimen toiminta perustuu nimensä mukaisesti lasersäteisiin, joiden avulla ympäristöstä tuotetaan kolmiulotteista tietoa. Tämän tiedon pohjalta luotua visuaalista mallia kutsutaan pistepilveksi.
”Laserkeilaimen tuottama pistepilvi on ikään kuin Google Mapsin Street View. Sen avulla voi valita tietyn ympäristön sekä katsella ja havainnoida näkymää joka suuntaan”, Rosengren havainnollistaa.
Laserkeilaimen lisäksi mittausautossa on kaksi 360-kameraa, jotka kuvaavat mittausreittiä sekä auton edestä että takaa. Kuvia hyödynnetään muiden mittaustulosten tavoin pistepilvien värittämisessä sekä teiden uraisuuden arvioinnissa ja tieympäristön, kuten liikennemerkkien, kunnon tarkkailussa.
Sää- ja liikenneolosuhteet vaikuttavat palvelutasomittaukseen
Erilaisia mittauksia ja kuvantamisia tehdessä tulee ottaa huomioon eri seikkoja aina sääolosuhteista vuorokaudenaikaan. Esimerkiksi tien palvelutasomittaus pistelasereilla onnistuu vain, jos tie on täysin kuiva. Laserkeilaimella kuvatessa taas tienpinnan pieni kosteus ei juurikaan aiheuta häiriöitä itse dataan. Sen sijaan kuvanlaatua heikentää esimerkiksi tihkusade tai voimakas vastavalo.
”Tihkusade sumentaa kuvan, kun taas vastavalo voi polttaa kuvan kokonaan puhki. Siksi kuvaamisreitti pitää valita niin, että alueella ei sada lainkaan ja että reitti ei kulje suoraan kohti kirkasta aamu- tai ilta-auringon paistetta. Itse asiassa kaikista ideaalein kuvaussää on puolipilvinen päivä”, Rosengren selostaa.
Mitatessa on tärkeää osata ennakoida myös liikenneolosuhteet. Jos mittaus tulee tehdä alueella, joka on vilkasliikenteinen tiettyyn vuorokauden aikaan, on järkevää tehdä työ esimerkiksi aikaisin aamulla tai myöhemmin illalla. Näin voi välttää liikenteestä johtuvia riskejä ja häiriötekijöitä.
Kaksinkertainen laadunvarmistus takaa tiedon luotettavuuden
Mittaus- ja kuvausmenetelmillä tuotettu tieto tarkistetaan kahteen kertaan sen jälkeen, kun tieto on kerätty. Jokaisen mittauksen jälkeen ensimmäinen laadunvarmistuskierros tapahtuu jo autossa. Kerätty tieto kulkee Quality Manager -ohjelman läpi, joka tarkistaa mittausdatan ja kuvien laadun ja sen, että dataa on riittävästi.
Toisen kerran tieto tarkistetaan sitten, kun se on siirtynyt autosta prosessointitiimille. Tiimi käy tiedon manuaalisesti läpi ja tarkistaa esimerkiksi sen, että tieto ei ole korruptoitunut. Jos tieto ei ole ehjää, mittaus on tehtävä kokonaan uudestaan. Näin täytyy tehdä myös silloin, jos esimerkiksi sää- tai muut olosuhteet vaikuttavat mittauksen aikana tiedon luotettavuuteen.
”Kerran eräällä mittausreissulla olin kerennyt jo ajaa pitkän matkan itse mittauskohteeseen. Kesken mittauksen tuli voimakas sadekuuro, minkä takia mittaus oli keskeytettävä ja aloitettava myöhemmin kokoaan alusta”, muistelee Rosengren.
