Infrastruktuuri on Euroopan resilienssin ytimessä
Ajoittain kuulee kommentteja, ettei infrastruktuurilla ole merkittävää roolia Euroopan resilienssissä tai varautumisessa. Todellisuudessa juuri infrastruktuuri määrittää, kuinka kestävällä pohjalla yhteiskuntamme ja taloutemme ovat kriisitilanteissa. Huoltovarmuuskeskuksen strategian kolme uhkakuvaa – globaali talouskriisi, laaja-alainen vaikuttaminen ja sotilaallinen voimankäyttö – tarjoavat hyvän kehyksen tarkastella asiaa.
Globaali talouskriisi voi esimerkiksi syntyä häiriöstä logistisissa reiteissä. Hormuzinsalmen sulkeutuminen on tuore esimerkki siitä, miten raakaöljyn ja muiden raaka-aineiden saatavuuden vaihtelu ravistelee koko maailmantaloutta ja saattaa aiheuttaa pahimmillaan jopa 45 miljoonan ihmisen nälänhädän.
Suomelle vastaava tilanne Itämerellä olisi katastrofaalinen: 96 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee meriteitse, eikä muita varteenotettavia kuljetusreittejä ole. Siksi panostus liikenne- ja logistiikkainfrastruktuuriin ei ole vain talouden elvytystä vaan myös varautumista. Raideliikennehankkeet, satamainvestoinnit ja tehokkaat yhteydet luovat työtä, verotuloja ja kasvua.
Laaja-alainen vaikuttaminen kohdistuu jo nyt infrastruktuuriin. Ukrainassa energiajärjestelmä ja liikenneverkot ovat jatkuvien hyökkäysten kohteina. Sama ilmiö näkyy myös lähellämme. Venäjän varjolaivasto on vahingoittanut tietoliikennekaapeleita ja energiayhteyksiä tarkoituksellisesti, ja osansa ovat saaneet myös eurooppalainen raideliikenne ja vesihuolto. Yhteiskuntaa voidaan haavoittaa infrastruktuurin kautta, ja siksi sen suojaaminen on keskeinen osa Euroopan turvallisuuspolitiikkaa.
Toimiva logistiikka, energia-, vesi- ja ruokahuolto ovat elintärkeä osa kriittistä infrastruktuuria kaikissa olosuhteissa. Vaikka sotilaallinen uhka Euroopassa on tällä hetkellä rajallinen, sen mahdollisuus on kuitenkin olemassa. Suomessa kokonaismaanpuolustus perustuu tiiviiseen yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja 1 500 yrityksen huoltovarmuusorganisaation tuottaa palveluita, joihin myös Puolustusvoimat nojaa. Esimerkiksi infrarakentajien osaamiselle on kysyntää silloin, kun erilaisia rakenteita täytyy rakentaa, korjata ja suojata nopeasti.
Suomi tarvitsee strategisia investointeja kiinteisiin liikenneyhteyksiin Itämeren yli, EU-raideleveyden laajentamiseen pohjoiseen, meriliikenteen turvaamiseen sekä kilpailukykyiseen lentoliikenteeseen.
Jos haluamme turvata Euroopan resilienssin, meidän on nyt toimittava. Suomi tarvitsee strategisia investointeja kiinteisiin liikenneyhteyksiin Itämeren yli, EU-raideleveyden laajentamiseen pohjoiseen, meriliikenteen turvaamiseen sekä kilpailukykyiseen lentoliikenteeseen. Yhteyksiä Norjan rannikolta Suomen rajalle on parannettava. Näillä investoinneilla tuemme sotilaallista liikkuvuutta ja kaksoiskäyttöä ja samalla edistämme yhteiskunnan kestävyyttä ja tuemme työllisyyttä.
Kriittisen infrastruktuurin suojaus on aloitettava jo rauhan aikana erityisesti korkeimman prioriteetin kohteissa. Sähkönsiirron kantaverkot on osin siirrettävä maan alle ja sähköasemia kalliotiloihin. Myös kyvykkyyttä väliaikaiseen suojaukseen ja vauriokorjauksiin pitää parantaa.
On myös huolehdittava omasta varautumisesta ja toimintakyvystä häiriötilanteissa. Tämä koskee kaikkia suomalaisia yrityksiä, mutta erityisesti se kuuluu kriittisestä infrastruktuurista huolehtiville palveluntuottajille.
Toimiva infrastruktuuri on Euroopan elinvoiman, huoltovarmuuden ja turvallisuuden ydin. Kun rakennamme kestävää infrastruktuuria, vahvistamme samalla meidän kaikkien resilienssiä.
Kirjoittaja toimi Destian toimitusjohtajana kahdeksan vuotta ja on nykyään Destian hallituksen puheenjohtaja ja Colas Northern Europe -alueen General Manager. Hän on myös toiminut Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen varapuheenjohtajana ja on nykyisin Huoltovarmuusneuvoston jäsen. Tero Kiviniemi on sotilasarvoltaan reservin kapteeni.