Akkuvarastot tasapainottavat tulevaisuuden sähköjärjestelmää
Uusiutuvat energialähteet ovat parhaita keinojamme energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Hyötyjen lisäksi tuotanto tuo kuitenkin mukanaan uudenlaisia haasteita: tuulta ei voi hallita eikä aurinkoa houkutella esiin pilviseinämän takaa. Tarvitaan jotain, mikä mahdollistaa vaihtelevan tuotannon tasapainottamisen. Tähän tarpeeseen vastaavat akkuvarastot.
Varastoinnin merkitys osana sähköjärjestelmän tasapainotusta ja kilpailukykyistä energiantuotantoa on kasvanut viime vuosina vauhdilla. Varastojen avulla energia saadaan napattua talteen tuottoisina päivinä käytettäväksi silloin, kun sille on kysyntää. Suomessa akkuvarastoilla on tärkeä rooli Fingridin reservimarkkinoilla, sillä ne tasapainottavat energiajärjestelmän tuotanto- tai kulutushäiriöitä.
”Suomen kilpailukyvyn kannalta on oleellista, että sähköjärjestelmässä kyetään yhteensovittamaan vaihteleva sähkön tuotanto ja teollinen sähkön kysyntä. Tämä edellyttää, että kulutusjouston, sähkövarastojen, säätövoiman ja rajasiirtoyhteyksien määrä järjestelmässä kasvaa. Akkuvarastot ovat kilpailukykyisiä moneen muuhun joustavaan resurssiin nähden, sillä ne ovat nopeasti säätyviä ja niillä on mahdollisuus toimia useilla markkinoilla todella joustavasti”, sanoo Fingridin asiakaspäällikkö Markus Talka.
Destia toteuttaa akkuvarastot avaimet käteen -periaatteella
Niin kauan kuin uusiutuvan energian tuotanto kasvaa, kasvaa myös kysyntä energian varastoinnille. Destialla tähän kysyntään vastaavat etujoukoissa tuotepäällikkö Anders Blomqvist sekä projektipäällikkö Tiina Turpeinen. Molemmilla on vuosien kokemus alalta, ja markkina on tullut kaksikolle tutuksi. Tehtävissään he näkevät akkuvarastohankkeiden koko elinkaaren, sillä Destia toteuttaa hankkeita aina suunnittelusta ylläpitoon asti.
”Pystymme tarjoamaan asiakkaille akkuvarastorakentamista avaimet käteen -periaatteella, sähköasemat ja voimajohtorakentaminen mukaan lukien. Tarpeen mukaan voimme myydä osakokonaisuuksia, mutta yksi yhtenäinen projektinhallinta tuo tekemiseen selkeyttä, varmuutta ja hallittavuutta niin urakoitsijalle kuin asiakkaalle,” Blomqvist sanoo.
”Vähemmän riskejä ja aikatauluhaasteita. Lisäksi asiakkaalle urakassa on vain yksi rajapinta, jonka kanssa toimia”, Turpeinen täydentää.
Hankkeen merkittävin erityispiirre löytyy konteista
Merikontteja muistuttavien akkuvarastojen rivistöjä löytyy tänä päivänä jo ympäri Suomen. Destia on viime vuosina toteuttanut esimerkiksi Lappeenrannan Yllikkälässä infratyöt kahteen varastoon, joista tuoreempi, Yllikkälä Power Reserve 2, on Pohjoismaiden suurin toiminnassa oleva akkuvarasto. Varaston nimellisteho on 56,6 megawattia ja varaston energiakapasiteetti 112,9 megawattituntia ja se voi purkaa tai ladata koko energiakapasiteettinsa kahdessa tunnissa.
”Yhden tunnin akkujen sijaan tehdään nykyisin enemmän kahden, jopa neljän tunnin akkuja. Niissä on sama teho, mutta itse akkuja enemmän, jolloin kapasiteetti riittää pidemmälle ja varastosta tulee monikäyttöisempi. Taajuussäädön lisäksi akkuvarastoa voidaan käyttää myös varavoimana tai sillä voidaan tasata hintavaihteluita säilömällä energiaa korkeamman tuotannon aikana”, kertoo Blomqvist.
Kookkaita 45 tonnin painoisia ja 1500 voltin tasajännitteisiä akkukontteja ei kovin monella muulla urakalla pääse asentamaan. Muilta osin urakointi vastaa kuitenkin monin tavoin esimerkiksi monille tutumpaa sähköasema- tai voimajohtorakentamista.
”Perustekeminen vastaa monia muita maanrakennus- ja sähköurakoita, joista meillä on talossa kattavaa osaamista. Jokainen hanke on kuitenkin aina oma kokonaisuutensa, ja projektitiimi kootaan tarpeiden mukaan. Kokonaisuus on aina tarkkaan mietitty”, Turpeinen sanoo.
Laitetoimittajien valinnassa huolellisuus on valttia
Keskeinen osa akkuvarastohanketta onkin itse laitteiston hankinta ja asennus. Kun ollaan tekemisissä Suomen sähköverkon toimintavarmuuden ja yhteiskunnan huoltovarmuuden kanssa, ei virheisiin ole varaa. Laadun ja turvallisuuden on oltava taattu jokaisessa hankkeessa.
”Teemme yhteistyötä laadukkaan eurooppalaisen invertteri- ja ohjauslaitevalmistajan kanssa. Tarkkaan valikoitujen yhteistyökumppanien kanssa pystymme takaamaan laitteiston toimintavarmuuden ja turvallisuuden sekä sen, että käyttöönotto sujuu ilman yllätyksiä ja viiveitä myös pohjoisissa olosuhteissa”, Blomqvist kertoo.
Kokonaismarkkinaa tarkasteltaessa iso osa laitteistosta tulee Suomeen kuitenkin yhä valtamerien takaa.
”Sähkövarastojen hinnat ovat laskeneet viime vuosina merkittävästi ja erittäin suuri määrä sähkövarastoja ja suuntaajalaitteita tulee tällä hetkellä Euroopan ulkopuolelta. Tätä riskiä pitäisi arvioida myös huoltovarmuuden näkökulmasta ja Euroopassa tulisi kehittää toimenpiteitä omille korvaaville ratkaisuille, erityisesti suuntaajalaitteiden osaamisen ympärille”, Talka toteaa.
