Toimivaa ja tasapuolista yhdyskuntasuunnittelua
Kaupunkitilan ja liikkumisväylien suunnittelussa ja toteutuksessa painottuvat toimivuuden ohella entistä enemmän ympäristö, luontoarvot, viihtyisyys, esteettömyys ja tasapuolisuus. Näitä palapelejä sovitellaan päivittäin yhteen myös Destiassa, josta löytyy vahvaa osaamista yhteiskunnan kestävään kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Kun mittamiehet alkavat pystyttää mittalasereitaan maastoon, on takana useimmiten jo pitkä suunnitteluprosessi. Etenkin suurempien tiehankkeiden juuret voivat ulottua vuosikymmeniä sitten tehtyihin visioihin ja kaavavarauksiin, joita on toki päivitetty tarpeen mukaan.
Yhdeksi esimerkiksi sopii vuoden 2020 lopulla liikenteelle avattu Lahden eteläinen kehätie, joka ilmestyi kaavakartoille jo 1970-luvulla. Samoihin aikoihin alettiin hahmotella myös pk-seudulle kehä IV-tietä, joka edelleen odottaa toteutumistaan.
Perinteisesti yhdyskuntasuunnittelu on perustunut tulevaisuudenkuville, jossa seutukuntien vetovoimaa pyritään turvaamaan toimivalla yhdyskuntainfralla, hyvillä liikenneyhteyksillä sekä niiden varteen sijoittuvalla asutuksella ja yritystoiminnalla.
Tänä päivänä kokonaisuus on huomattavasti kompleksisempi. Suunnittelupöydillä ei päästä karkuun globaaleja megatrendejä eli kaupungistumista, ilmastonmuutosta ja hiilijalanjälkeä, väestön ikääntymistä, digitalisaatiota tai käyttäjälähtöisyyden korostumista olipa kyse metropolialueelle tai sen ulkopuolelle tulevasta hankkeesta.
Ja kaiken keskellä pitäisi pystyä vielä huolehtimaan, etteivät alueet kärsi segregaatiosta eli niiden sosiaalisesta eriytymisestä.
Käyttäjälähtöisyys korostuu
Tätä painottaa myös Destian Liikenne- ja kaupunkiympäristö-yksikköä vetävä Mika Tuominen.
”Toimivuuden, kestävyyden ja ympäristöseikkojen lisäksi suunnittelussa on huomioitava entistä tarkemmin myös esteettömyys ja tasapuolisuus. Yhdyskuntainfran ja liikennejärjestelmän on palveltava mahdollisimman hyvin kaikkia käyttäjäryhmiä. Destiassa varmistamme tämän tiiviillä vuorovaikutuksella asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa”, Tuominen tähdentää.
Käytännössä se tarkoittaa, että perinteisten teiden, katujen sekä jalankulun ja pyöräliikenteen väylien on palveltava paitsi niiden käyttäjiä myös mahdollisimman sujuvaa liikkumista ja saumattomia matkaketjuja. Työ- tai kauppamatkaa voidaan taittaa oman auton tai yhden liikennevälineen sijaan monella tapaa: yksi pätkä sujuu kävellen tai pyörällä, toinen puolikas vaikkapa potkulaudalla ja julkisilla liikennevälineillä.
”Yksityisautoilu ei jatkossakaan katoa, mutta sen rinnalle tulee entistä enemmän kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Siksi liikennejärjestelmien ja maankäytön yhteensovittamista, solmukohtia ja vaihtoa välineestä toiseen on mietittävä entistä tarkemmin jo suunnitteluvaiheessa. Samalla korostuu käyttäjälähtöisyys ja palvelujen saavutettavuus”, Tuominen tähdentää.
”Tulevaisuudessa liikenneympäristö ja käyttäjät keskustelevat nykyistä aktiivisemmin ja reaaliaikaisemmin esimerkiksi kännykän tai auton sovelluksen välityksellä. Käyttäjä saa nykyistä paljon enemmän tietoa ympäristöstä, mikä helpottaa matkan suunnittelua muuttuvien olosuhteiden mukaan, tarvittaessa myös kesken matkan”, jatkaa Liikenne-ryhmän päällikkö Harri Verkamo.
Hiilineutraalius tuo omat haasteensa
Kestävä kehitys ja ympäristö -ryhmän päällikkö Marja-Terttu Sikiön mukaan toimivan, esteettömän ja tasapuolisen yhdyskuntainfran suunnitteluun ja toteutukseen tuo oman haasteensa myös Suomen hiilineutraaliustavoite.
”Sen maali on vuodessa 2035, mutta hiilineutraalius vaikuttaa linjanvetoihin jo nyt. Vähähiilisemmät ratkaisut korostuvat ja kierrätysmateriaalien käyttöä pyritään lisäämään jatkuvasti”, Sikiö toteaa.
Koronaepidemian ja etätyön myötä myös asuinympäristön yleisen viihtyisyyden ja estetiikan painoarvo tulee lisääntymään.
”Olemme olleet keväästä 2020 lähtien etätyön koelaboratoriossa ja huomanneet, kuinka tärkeää on päästä välillä myös ulos ja luonnon keskelle. Siihenkin asuinympäristön on tarjottava jatkossa entistä paremmat mahdollisuudet”, Sikiö tähdentää.
Luontoarvot ja elinympäristöt arvossaan
Destian Kaupunkitila ja maisema -ryhmän päällikkö Laura Soosalu on samoilla linjoilla. Alan kokenut ammattilainen on saanut ilokseen havaita, että maisema-, kulttuuriympäristö- ja luontoarvoilla on yhdyskuntasuunnittelussa tänä päivänä aivan toisenlainen painoarvo kuin ennen. Myös jo olemassa olevien elinympäristöjen säilyttäminen ja häviäviä alueita korvaavien elinympäristöjen toteuttaminen koetaan entistä arvokkaammaksi.
”Takavuosina maisema-arkkitehdin työ oli jopa vain vihersuunnittelua ja valmistuvien kohteiden maisemointia. Nyt olemme mukana miettimässä alueen kokonaisuutta heti alusta lähtien”, Soosalu toteaa.
Painetta lisäävät paitsi hiilineutraalius- ja ilmastotavoitteet myös loppukäyttäjien muuttuneet asenteet ja elämäntavat.
”Luonto ja rakennetut viheralueet ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta ja ihmiset kaipaavat niitä entistä enemmän kiven ja asfaltin keskelle. Jos sen toteuttaminen ei halutussa mitassa onnistu, niin silloin on luotava ainakin yhteydet, joiden avulla luonto on helposti saavutettavissa”, Soosalu lisää.
Some- ja verkkoaikana myös asukkaat ovat kiinnostuneet entistä enemmän oman asuinympäristönsä tulevaisuudesta ja kehittämislinjauksista sekä yhteisöllisyyden edistämisestä. Tietoa on helposti saatavilla ja se avautuu selkeiden havainnekuvien myötä myös maallikolle.
Marja-Terttu Sikiön mukaan laskenta- ja mallinnusohjelmien nopeasta kehityksestä onkin ollut valtava apu, kun tavoitteena on luoda kestäviä kaupunki- ja asuinympäristöjä.
”Hankkeiden suunnittelussa huomioitavia seikkoja on päivä päivältä enemmän. Eri suunnitelmavaihtoehtojen ympäristövaikutuksia on mahdollista visualisoida jo aikaisessa vaiheessa ja suunnitelmia voidaan tarpeen mukaan päivittää”, Sikiö huomauttaa.
Aluesuunnittelu ottaa edelleen aikaa
Mika Tuominen puolestaan muistuttaa, että suunnitteluteknologioiden ja mallintamisen kehityksestä huolimatta alue- ja kaupunkikehityshankkeet ovat edelleen pitkiä ja suunnitelmien toteutus vuosien, usein jopa vuosikymmenien päässä.
”Suurten seudullisten hankkeiden laittaminen tärkeysjärjestykseen on ollut aikaisemmin vaikeaa. Tähän valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmä tulee tuomaan tervetullutta selkeyttä ja pitkäjänteisyyttä”, Tuominen toteaa ja jatkaa: ”Osa työn viehätystä Destian asiantuntijapalveluissa onkin, että saamme olla mukana suunnittelemassa sekä ensi kesänä rakennettavaa infraa että tulevaisuuden liikenteen väyliä ja kestäviä kaupunkeja”.