Suomen ensimmäinen synkronikompensaattori mahdollistaa tuulivoimatuotannon kasvun
Noin 190 tuhatta kiloa painava laite matkaa Puolan Wroclawista laivalla Raahen satamaan. Satamasta matka jatkuu erikoiskuljetusrekan kyydissä Jylkän sähköasemalle Kalajoelle. Vaikuttavan näköinen kuljetus on harvinainen näky suomalaisilla maanteillä, ensimmäinen laatuaan: Suomen ensimmäisen synkronikompensaattorin ensimmäinen pääkomponentti, staattori, on saapunut.
Destian kantaverkkoyhtiö Fingridille toteuttama synkronikompensaattori on vastaus länsirannikon kasvavaan tuulivoimantuotantoon. Se vakauttaa sähköverkkoa ja mahdollistaa tuulivoimatuotannon lisäämisen uusiutumattomien energialähteiden sijaan.
”Tällä hetkellä tuulivoimantuotanto on Suomessa keskittynyt erityisesti länsirannikolle ja kasvaa nopeasti. Tuulivoiman suuri alueellinen määrä on sähköjärjestelmälle haasteellinen, sillä se kytkeytyy verkkoon suuntaajien välityksellä. Vaikka tuuli puhaltaisi taukoamatta, niissä ei ole samaa verkkoa ylläpitävää ja vakauttavaa voimaa kuin perinteisissä pyöriviin koneisiin perustuvissa voimalaitoksissa. Synkronikompensaattori on yksi avain energiantuotannon vakauden varmistamiseen”, sanoo Erillisprojektit-yksikön johtaja Ilkka Koskela Destian Energiaverkot-yksiköstä.
Destia vastaa synkronikompensaattorin toteuttamisesta alusta loppuun asti, sisältäen suunnittelun, perustus- ja maanrakennustyöt, asennustyöt ja käyttöönoton avaimet käteen -periaatteella.
Kasvava tuulivoimatuotanto edellyttää uusia ratkaisuja
Jylkkä, jonka yhteyteen Destia synkronikompensaattoria rakentaa, on yksi Suomen suurimmista sähköasemista, ja se yhdistää lukuisat alueen tuulivoimapuistot kantaverkkoon. Pelkästään aseman ympäristöön on tuotannossa ja rakenteilla tällä hetkellä 2 300 megawattia tuulivoimatuotantoa – määrä on selvästi enemmän kuin esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorista irtoava 1 600 megawattia.
Suomen tuulivoimakapasiteetin on myös arvioitu nelinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, joten sähköverkon vakautta on tulevina vuosina lisättävä monenlaisin keinoin.
Tähän mennessä Destia on rakentanut paikalle laiterakennuksen sekä toteuttanut erilaisia valmistelevia töitä – ensimmäisen prosessilaiteasennuksen myötä ensi vuonna häämöttävä synkronikompensaattorin käyttöönotto otti nyt aimo harppauksen lähemmäs.
Kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä
Kalajoen synkronikompensaattori on ensimmäinen laatuaan Suomessa, eikä naapurista Ruotsista tai Norjastakaan löydy vielä vastaavaa. Täysin uudenlaisen projektin kokonaisvaltainen toteutus onkin vaatinut paitsi monipuolista ja kokonaisvaltaista osaamista myös perehtymistä ja uuden oppimista. Kokemusta ja tietoa Destia on päässyt ammentamaan samaan Bouygues-konserniin kuuluvalta Kraftanlagenilta, joka urakoi vastaavaa hanketta Saksassa.
”Olemme päässeet tutustumaan paikan päällä Saksassa projektiin, joka on meitä noin vuoden verran edellä. On ollut hedelmällistä päästä vaihtamaan ajatuksia sekä keskustelemaan viimeaikaisista kokemuksista hankkeella, jonka kautta pystymme hyvin hahmottamaan tulevia työvaiheita myös käytännön kautta. Tieto ja kokemus auttaa meitä kaikkia eteenpäin, ja tarkoitus on myös jatkaa yhteistyötä ja oppia toinen toisiltamme toimivia käytäntöjä sekä toisaalta ratkaista haastavia kohtia myös tulevia hankkeita ajatellen”, Koskela sanoo.
Pääkomponentit toimitetaan ja asennetaan syksyn aikana
Tähän mennessä Jylkän sähköasemalla komeilee jo täysissä mitoissaan kohoava laiterakennus, jonka 2,5 metriä paksun betoniperustuksen päälle synkronikompensaattorin päälaitteet, generaattorin staattori ja roottori sekä vauhtipyörä asennetaan. Massiivinen staattori saapui Jylkkään elokuussa. Seuraavaksi työmaalle odotetaan saapuvaksi generaattorin roottoria, joka asennetaan staattorin sisään. Vauhtipyörä asennetaan ja kytketään mekaanisesti generaattorin roottoriin myöhemmin syksyllä. Päälaitteiden lisäksi prosessikokonaisuuteen sisältyvät myös öljy-, jäähdytys- ja alipainejärjestelmät.
”Vuoden lopussa Jylkän sähköasemalla komeilee näillä näkymin osiensa puolesta valmis synkronikompensaattori, valmiina käyttöön ensi vuoden puolella”, Koskela toteaa.
