Savon rata kuntoon
Destian Kouvolan toimipisteessä Savonsuontiellä työpäällikkö Eija Laukkanen huokaisee helpottuneena.
– Onneksi talvi alkaa olla takana, hän sanoo.
Talven sääolot jaksavat yllättää vuodesta toiseen. Vaikka talviolot kuinka pyritään ennakoimaan, lumi ja jää aiheuttavat usein ongelmia. Etenkin kiskojen vaihteet joutuvat tällaisissa yllättävissä sääoloissa koville. Vaihteet eivät välttämättä käänny, vaikka niitä on huollettu suunnitelmien mukaan. Tarvitaan vain junavaunun pohjasta putoava jääkokkare, joka estää vaihdetta kääntymästä, ja sattumien summasta voi seurata ketjureaktio. Silloin asentajan on kiirehdittävä ketterästi paikalle, jotta rataverkko saadaan takaisin käyttökuntoon.
– Myös tykkylumi tuntuu olevan jokavuotinen ilmiö. Tänä talvena se aiheutti pulmia myös Kymenlaaksossa radan läheisyydessä. Ilmastonmuutos näkyy näin työssämme, sanoo työmaapäällikkö Elina Jormalainen.
Laukkanen ja Jormalainen, kaksi radan kunnossapidon rautarouvaa, johtavat 70 hengen asentaja-armeijaa. Asentajat huolehtivat, että rataliikenne sujuu turvallisesti ja aikataulussa. KP6:n kunnossapitoalueen keskeisimmät rataosuudet ovat Kouvola–Lahti sekä Kotka–Pieksämäki.
Rautateiden risteysasema, Kouvola, on yksi urakan vaativimmista kunnossapitoalueista.
Rautateiden risteysasema, Kouvola, on yksi urakan vaativimmista kunnossapitoalueista. Kaikkiin suuntiin toimivan henkilöratapihan alueella on 222 huollettavaa vaihdetta sekä tavararata- ja lajitteluratapiha-alueet. Vilkkaasti liikennöity pääsolmuratapiha luo kunnossapidolle lisää vaativuutta.
– Vaihteiden huolto vilkkaasti liikennöidyllä rataosuudella on melkein samanlaista sekuntipeliä kuin renkaidenvaihto formulakisojen varikolla, Elina Jormalainen kuvailee.
Työskentely rataverkolla edellyttää tarkkaa ennakkosuunnitelmaa sekä ratatyölupaa. Se voi käytännössä olla vain viidentoista minuutin aikaikkuna: huoltotyöt on tehtävä siinä välissä, kun radalla ei liikennöi junia. Jos junien aikataulussa tapahtuu muutoksia, menevät myös huoltosuunnitelmat uusiksi ja ratatyölupaa on haettava uudestaan. Ilman lupaa radalle ei saa mennä.
Savon radan hoitourakassa on huollettavia vaihteita 660 kappaletta 540 kilometrin rataosuuksilla. Tasoristeyksiä alueella on noin 250, siltoja 173. Hoitourakkaan kuuluvat myös pääasiassa tavaraliikenteen käytössä oleva rataosuus Lahdesta Loviisan satamaan sekä Lahden ja Heinolan sekä Mynttilän ja Ristiinan väliset rataosuudet.
Kunnossapito ei saa mitenkään häiritä rataliikennettä.
Destia vastaa urakassa ratojen päällysrakenteen, vaihteiden, radan varusteiden ja laitteiden, siltojen, alus- ja pohjarakenteen sekä rautatiealueiden, liikennepaikkojen, ulkoalueiden ja raideliikenteen ohjaus- ja turvalaitejärjestelmien kunnossapidosta. Sähköratatöiden huolto on urakan ulkopuolella. Destia vastaa alueen kunnossapidosta lokakuulle 2021 asti.
Destia on alkanut huolehtia myös Itä-Suomen rataverkon ratapihaliikenteenohjauksesta Kuusankoskella, Haminassa ja Kotkan Hovisaaressa. Näissä kohteissa sijaitsevien vaihteiden kääntö tehdään käsin.
Eija Laukkasen mukaan raideliikenteen ohjaus ja turvalaitejärjestelmien kunnossapito luovat kunnossapitourakkaan lisää haasteita.
– Häiriöalttiiden sähköjärjestelmien vian etsiminen voi kestää jopa viikkoja, hän kuvailee.
Työssä ei pääse käymään aika pitkäksi.
– Radan kunnossapito on erittäin tarkkaan määriteltyä ja säänneltyä toimintaa. Säännölliset huolto- ja määräaikaistyöt jaksottavat töiden etenemistä, ja vuodenajat tuovat kokonaisuuteen omat lisämausteensa.
Radan läheisyydessä työskentelyä aikatauluttaa rataliikenne. Sitä kunnossapito ei saa häiritä.
– Työturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun työskennellään rataosuuksilla, joissa junat kulkevat jopa 200 kilometriä tunnissa, Laukkanen muistuttaa.
Työntekijät perehdytetään järjestysohjeisiin ja rautatieturvallisuuteen huolellisesti. Työmaaopas on työntekijöiden raamattu, jossa on käyty läpi yksityiskohtaisesti rataverkon työturvallisuusasiat. Säännöllisillä turvallisuuspalavereilla varmennetaan, että kaikki radalla urakoivat ovat perillä turvallisuusasioista.
– Teemme viikoittain turvallisuustason arvioinnin ja mittauksen RRK-mittarilla. Raportoimme tulokset säännöllisesti urakan tilaajalle eli Liikennevirastolle, Laukkanen sanoo.
KP6 on Eija Laukkasen ensimmäinen työpäällikkötehtävä. Iso vastuu innostaa.
– Tehtävässä onnistuminen edellyttää kiinteää yhteistyötä sekä muiden Destian kunnossapitoalueiden että sidosryhmien kanssa. Radan läheisyydessä työskentelee samaan aikaan useita muita kumppaneita, jolloin avoin vuoropuhelu on elintärkeää, jotta työt saadaan tehtyä joustavasti vaativassa ympäristössä, Laukkanen sanoo.
Hän naurahtaa ja tunnustaa kesän 2016 kiitäneen ohi kuin sumussa, kun valmistautuminen kunnossapitourakan haltuunottoon alkoi lähestyä.
– Sinä kesänä rekrytoimme työntekijät. Heistä noin 70 prosenttia tuli meille uusina työntekijöinä. Se oli erittäin vaativa prosessi, sillä urakan tilaaja on määritellyt tarkasti, miten paljon ja minkä kokemustason osaajia eri tehtävissä tulisi olla.
Laukkanen jäsenteli excel-taulukkoonsa listan työntekijöistä, jotka olivat työvuosiensa mukaan joko erittäin kokeneita, kokeneita tai vähän kokeneita. Muutama oppipoikakin päästettiin mukaan kerryttämään osaamista pitkän linjan konkareiden opastamana.
– Jälkeenpäin olin tyytyväinen, että hoidin rekrytoinnin alusta loppuun itse. Henkilöstön ensimmäisessä kick off -tilaisuudessa osasin jo ulkoa kaikkien työntekijöiden nimet, hän sanoo.
Uusien ihmisten perehdyttäminen työtehtäviin, työturvallisuusasioihin ja rataverkon läheisyydessä työskentelyn riskeihin on ollut vaativa rutistus, mutta työt on saatu sujumaan aikataulussa vaativan vuosikellon mukaan.
– Kunnossapitourakassa on koko ajan osattava olla valppaana ja reagoida yllätystilanteisiin. Samalla on edistettävä määräaikaisia huoltotehtäviä.
Laukkanen myöntää yllättyneensä Kouvolan ratapiha-alueen vaihteiden kunnosta, vaikka aihe olikin noussut julkisuuteen jo joitakin vuosia sitten.
– Teimme valtavasti töitä, että saimme palautettua vaihteiden kunnon tilaajan vaatimalle tasolle. Tilaajan antama myönteinen palaute toiminnastamme kannustaa työssä eteenpäin.
Destia vastaa nykyisin noin puolesta Suomen rataverkon kunnossapitourakoista.
Destia vastaa nykyisin noin puolesta Suomen rataverkon kunnossapitourakoista. Eija Laukkanen arvostaa suuresti toisten kunnossapitoalueiden kollegoita saamastaan tuesta ja sparrauksesta. Se on auttanut häntä tässä vetovastuussa.
– KP8:n työpäällikkö Henri Kosonen ja työmaapäällikkö Tero Varis ovat olleet minulle tärkeitä tukihenkilöitä. Ilman heidän apuaan emme varmaankaan olisi selvinneet urakan haltuunotosta näin joustavasti. Saimme heiltä paljon vinkkejä hyvistä käytännöistä: esimerkiksi miten vaihteiden kunnon seuranta on järkevä tehdä sekä vaihdetarkastukseen liittyvää ohjeistusta. Tero kävi opastamassa meitä ihan paikan päällä, Laukkanen kehuu.
Nyt kun talven kunnossapito lumitöineen alkaa olla takana, tuo kevätkausi radan kunnossapitoon uusia haasteita.
– Tammi-maaliskuussa mitataan, huolletaan, rasvataan vaihteita sekä tehdään lumitöitä ja liukkaudenestoa ratapiha-alueella. Huhti-kesäkuussa ovat edessä vaihteiden kuntoarviot ja kävelytarkastukset.
Todellakin: Työntekijät kävelevät rataosuudet läpi, tekevät puukartoituksia ja havainnoivat rataverkossa sekä sen läheisyydestä huoltoa vaativia kohteita. Kävelyä riittää useiden kymmenien kilometrien verran jokaiselle tarkastajalle.
Tarkastusten pitää olla tehtynä kesäkuun loppuun mennessä. Kesällä ja varhaissyksyllä tehdään kaikki niissä esille tulleet työt.
Destian kumppaneina toimivat aliurakoitsijat huolehtivat ulkoalueiden, viheralueiden, teiden ja parkkialueiden hoidosta sekä vesakointien, radanvarsiperkausten ja riskipuiden kaadoista.
– Heinä-syyskuussa tehdään muun muassa tarkastustoiminnasta ilmenneiden puutteiden korjauksia sekä heinä- ja puuvartisten kasvien poistamista. Loppukesään sijoittuvat myös ultrauksessa havaittujen vaihdevikojen korjaukset ja linjapöllien vaihdot. Pöllejä vaihdetaan noin 3 000 kappaletta kesän mittaan.
Varhain syksyllä hoidetaan myös pensaat ja nurmikot sekä suoritetaan raivaus- ja vesakontorjuntatyöt. Samalla aletaan suunnitella seuraavan vuoden aikataulua.
– Lokakuusta jouluun on vuoden talvitöiden loppuunsaattamisen aikaa. Tarkistamme myös, että vaihteiden toimenpiteet on hoidettu kuntoon.
Vuoden vaihtuessa vuosikello alkaa raksuttaa tuttuja kunnossapitohaasteita. Ja luonto yllättää kunnossapitourakoitsijat varmasti ensi talvenakin.
– Kokemus karttuu, mutta näissä tehtävissä oppii aina myös uutta, Eija Laukkanen sanoo.
Kirjoittaja: Olli Manninen
Kuvat: Juha Juntto