Rohkeutta visioida – Tulevaisuuden liikennejärjestelmät luodaan tänään
Geotalouden muutokset ja Itämeren haavoittuvuudet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Suomi tarvitsee kipeästi uusia liikenneyhteyksiä muualle Eurooppaan ja maailmalle. Edessä on iso, mutta tärkeä työ, joka edellyttää vahvoja visioita ja kokonaisvaltaiseen tarkasteluun pohjautuvaa tietoa käsillä olevista vaihtoehdoista.
Helmikuussa julkaistu, Destian Strategiset liikennejärjestelmät -yksikön tuottama raportti Suomen kansainvälisestä saavutettavuudesta osoittaa tarpeen pitkäjänteiselle työlle Suomen ja läntisten maiden välisten liikenneyhteyksien kehittämiseksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Palvelualojen työnantajat Paltan ja Rakennusteollisuus RT:n toimeksiannosta tehty työ esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kriittisimpien kulkuyhteyksien kehittämiseksi niin maa-, meri-, kuin ilmateitse.
”Suomi tarvitsee ratkaisuja hankalan sijaintimme aiheuttamiin haasteisiin, ja eri vaihtoehtojen selvittäminen on tärkeää aloittaa heti. Raportti antaa meille kokonaiskäsityksen eri mahdollisuuksista, joista erityisen kiinnostavia ovat tällä hetkellä kiinteät silta- tai tunneliyhteydet naapurimaihin, esimerkiksi Helsingin ja Tukholman välillä. Panostukset ovat suuria, mutta välttämättömiä kansainvälisten yhteyksiemme ja talouskasvumme edellytysten kannalta”, sanoo EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo.
Panostukset ovat suuria, mutta välttämättömiä kansainvälisten yhteyksiemme ja talouskasvumme edellytysten kannalta.
Suomen ulkomaanliikenne on tällä hetkellä vahvasti riippuvaista Itämeren merikuljetuksista, joten tarve uusille vaihtoehdoille on selvä. Selvityksen perusteella on syytä varautua siihen, että edessä on hallituskausien yli jatkuva kokonaisvaltainen infrahankkeiden kokonaisuus.
”Suomen asema ja sijainti edellyttävät korostettua huomiota liikenteen ja logistiikan kehittämiseksi, jotta emme jää yksin Euroopan laidalle. Raportti painottaa akuuttia tarvetta nostaa länsiyhteydet liikennepolitiikan agendan kärkipaikalle sekä peräänkuuluttaa pitkäjänteistä työtä yli hallituskausien. Kansainväliset liikenneyhteydet edellyttävät uuden infran lisäksi laatua ja sujuvuutta myös kotimaassa – tällä saralla suuntaa tarvittaville muutoksille tarjoaa myös pari vuotta sitten toteuttamamme Väylävisio 2050 -raportti, jossa esitämme, miltä Suomen tie- ja rataverkon tulisi elinkeinoelämän toimivuuden kannalta näyttää vuonna 2050”, kertoo johtaja, professori Jorma Mäntynen Destialta.
Selvitykset ja raportit nostavat kehityskohtia keskusteluun
Strategiset liikennejärjestelmät -yksikkö tuottaa vuosittain useita visio- ja strategiatöitä, selvityksiä ja raportteja tarjoamaan tietoa liikennejärjestelmien kehittämisen sekä poliittisen päätöksenteon tueksi. Rakentamiseen ja kunnossapitoon nähden yksikön tekeminen on pieni pala pyramidin kärjessä, mutta tärkeässä roolissa hankkeiden taustalla.
”Toimimme kauan ennen kuin ensimmäisiäkään suunnitelmia avataan: tavoite on tuoda pöytään tietoa, jolla perustellaan tiettyjen toimenpiteiden tarpeellisuutta ja niiden tuomia mahdollisuuksia. Puhutaan pitkän tähtäimen tekemisestä, sillä minkään liikennejärjestelmän tai infran kehittäminen ei tapahdu hetkessä vaan vaatii taustalleen vuosien työn. Kyse ei ole yksittäisistä toimenpiteistä, vaan yleensä kohtuullisen suurista kokonaisuuksista suomalaisen elinkeinoelämän ja infran kehittämiseksi”, Mäntynen sanoo.
Destia tuottaa vuosittain kymmeniä selvityksiä ja raportteja, joista osalla on paikkansa paikallisessa päätöksenteossa, kun osa taas nousee laajemman yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi. Tuotetuista selvityksistä ja raporteista käydään keskustelua esimerkiksi erilaisissa alan toimijoiden paneelikeskusteluissa sekä eduskunnan pikkuparlamentissa, jossa tuore tieto tuodaan suoraan poliittisten päättäjien tietoon.
Vihreä siirtymä luo tarvetta vaihtoehtojen tarkastelulle
Viime vuosien aikana toteutettujen hankkeiden joukkoon mahtuu niin yksittäisten valtateiden kehittämiseen tähtääviä selvityksiä kuin kokonaisten liikennemuotojen mahdollisuuksia kartoittavia hankkeita. Viime vuosina esimerkiksi lentoliikenteen kehitys on ollut toistuvasti tarkastelun alla.
”Vetylentämisen tulevaisuus sekä sähköisen lentämisen ja biopohjaisten lentopolttoaineiden edellytykset ja kehitysnäkymät Suomessa – vihreä siirtymä ja kestävämpien liikennöinnin muotojen käyttöönotto ovat vahvasti läsnä nykyisessä kehityskulussa, ja sitä myötä tarve kattavalle tiedolle eri vaihtoehtojen edellytyksistä, mahdollisuuksista ja potentiaalisista kompastuskivistä on tarpeen. Olemme tarkastelleet eri vaihtoehtojen asettamia vaatimuksia kalustolle, teknologialle ja infralle, mutta myös luoneet kokonaisvaltaisen katsauksen kehityskulun potentiaalisiin vaikutuksiin muuhun liikenneinfraan”, Mäntynen avaa.
Laajoja kokonaisuuksia voidaan tarkastella myös alueellisten tai tietyn toimialan erityispiirteiden kautta. Esimerkiksi vuonna 2023 Destia laati länsirannikon kauppakamareille selvityksien läntisen teollisuusvyöhykkeen investointien ja liikenteen tulevaisuudesta. Työ keskittyy kuvaamaan toimintaympäristön muutoksista seuraavia kehityskulkuja sekä teollisuusvyöhykkeen investointien luomia tarpeita liikennejärjestelmälle makrotasolla.
Kokonaisvaltainen tieto mahdollistaa laadukkaan perustelun
Yksikön asiakkaat koostuvat erilaisista valtakunnallisista ja paikallisista toimijoista, kuten kauppakamareista sekä elinkeinoelämää ja yrityksiä edustavista organisaatioista, joiden tavoitteena on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja nostaa asialistoille oman toimenkuvansa kannalta merkittäviä kehityskohtia. Tähän tarvitaan asiantuntemukseen perustuvaa kattavaa ja läpinäkyvää tietoa, jolla ehdotettujen toimenpiteiden hyödyt voidaan osoittaa.
”Kyse on laadukkaasta perustelusta, joka nojaa laajasti ja pitkäjänteisesti kerättyyn faktatietoon. Tekemistä kun riittäisi loputtomiin, ja toteutukseen etenee siitä vain murto-osa. Tuomalla asiakkaillemme pöytään kokonaisvaltaisesti perustellun näkökulman nimettyyn kysymykseen tarjoamme suuntaviivoja tarvittaviin toimenpiteisiin sekä konkreettisia askelmerkkejä siihen, miten asetettu tahtotila on mahdollista saavuttaa. Tällä nojalla asiakkaallamme on mahdollisuus perustella, miksi tiettyihin tekijöihin on tärkeää panostaa”, Mäntynen kertoo.
Kyse on laadukkaasta perustelusta, joka nojaa laajasti ja pitkäjänteisesti kerättyyn faktatietoon.
Tiimissä työskentelee tällä hetkellä Mäntysen lisäksi neljä muuta asiantuntijaa, mutta todellinen työryhmä muodostuu aina hankkeen erityispiirteiden mukaan. Destialta löytyy omaa osaamista aina liikennesuunnittelusta kunnossapitoon sekä ympäristöratkaisuista energiainfraan, ja asiantuntijat kootaan yhteen aina kulloinkin aiheen edellyttämillä kokoonpanoilla.
”Destialla on paljon osaamista eri aihepiireistä, ja sitä hyödynnetään aina aiheen mukaan. Esimerkiksi viime vuonna julkaistua raporttia tieverkon kunnossapidon visiosta työstimme yhdessä talon kunnossapidon ammattilaisten kanssa”, Mäntynen sanoo.
