Ratakatkolla töitä painetaan kellon ympäri
Keskellä kesäistä Espoota käy heinäkuun tavanomaiselle lomatunnelmalle poikkeuksellinen kuhina. Kymmenet työkoneet ja sadat huomiovärein sonnustautuneet työntekijät ahertavat vuoroissa yötä päivää junaradan varrella. Kyse on Espoon kaupunkirata -suurhankkeen ensimmäisestä viiden viikon mittaisesta rataliikenteen täyskatkosta, jonka aikana alueella toteutetaan useita mittavia työvaiheita. Huolellinen suunnittelu varmistaa, että raiteet ja reitti ovat vapaana junien normaaliin liikennöintiin jälleen heinäkuun lopussa.
Käynnissä oleva ratakatko on ensimmäinen Espoon kaupunkiradan vuosittaisista pitkistä katkoista, joiden aikana hankkeen merkittäviä työvaiheita edistetään olemassa olevan radan vierellä ja alla. Viiden viikon kesäkatkojen lisäksi raideliikenteen estäviä töitä edistetään myös keväisin ja syksyisin muutamissa vuorokauden mittaisissa rykäyksissä hankkeen valmistumiseen eli vuoteen 2028 asti.
”Näin suuri ratakatko on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen, ja mittavat samanaikaiset työvaiheet edellyttävät todella huolellista ennakointia, suunnittelua ja kokonaiskuvan hallintaa. Tarvitsemme katkotöihin paljon kalustoa, joten myös resursointi ja kaluston siirtojen suunnittelu on edellytys töiden onnistumiselle. Tavoitteemme on hoitaa hommat aikataulussa ja tehokkaasti, tinkimättä kuitenkaan missään vaiheessa lopputuloksen laadusta tai turvallisuudesta”, kertoo Destian projektijohtaja Mika Kallioväli.
Uusi raidepari parantaa alueen liikenneyhteyksiä
Espoon kaupunkirata -hankkeessa rakennetaan neljään alueurakkaan ja erilliseen louhintaurakkaan jaetun kokonaisuuden voimin uusi raidepari Leppävaarasta Kauklahteen. Uudet raiteet tulevat sijoittumaan nykyisten raiteiden yhteyteen siten, että tulevaisuudessa eteläinen raidepari palvelee lähiliikennettä ja pohjoinen raidepari on kaukoliikenteen käytössä.
Valmistuttuaan uusi raidepari parantaa Turun suunnan kaukojunaliikenteen sekä Karjaan, Kirkkonummen ja Espoon lähiliikenteen täsmällisyyttä ja sujuvuutta. Entistä suuremman kapasiteetin omaava ratayhteys tukee samalla myös kestävää aluekehitystä ja on tärkeässä roolissa päästöttömän liikkumisen edistämisessä.
Destia toteuttaa hankkeessa alueurakan 3, joka sijoittuu Espoon keskuksen ja Koivuhovin välille. Urakassa Destia rakentaa 4,5 kilometriä uutta kaksoisraidetta sekä korjaa ja rakentaa yhteensä yhdeksän siltaa. Urakkaan sisältyy myös esimerkiksi asema-alueiden parannustöitä, louhinta- ja pohjanvahvistustöitä, valaistusteknisiä töitä sekä jalankulun ja pyöräilyn väylien sekä melusuojausten rakentamista.
Rataliikenteen katkon turvin edistetään monia mittavia työvaiheita
Ennen parhaillaan käynnissä olevaa ratakatkoa Destia on toteuttanut omalla urakka-alueellaan erilaisia valmistelevia töitä, kuten työmaateitä, louhintoja, maankaivuuta ja stabilointia. Myös ensimmäisten siltakohteiden kimppuun on päästy urakka-alueen Kauniaisten päädyssä sekä Tuomarilassa, ja toukokuussa alkoivat myös ensimmäiset pontitus- ja paalutustyöt useammassa työkohteessa hankkeen varrella.
Ensimmäisen pitkän ratakatkon aikana Destia toteuttaa urakka-alueen radan varrella yhteensä noin 70 000 m3 maanleikkausta ja massanvaihtoja, noin 17 000 metriä paalutusta, 35 000 m3 louhintaa, 375 000 kiloa raudoituksia ja 4 500 m3 betonointia. Kaiken lisäksi olemassa olevaa rataa on ennen monien työvaiheiden alkamista purettu satojen metrien matkalta ja se tulee palauttaa hyvissä ajoin takaisin paikalleen, jotta myös testiajot ehditään suorittaa aikataulussa ennen junaliikenteen palauttamista.
”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että teemme ensimmäisessä katkossa olemassa olevien raiteiden alla ja ympärillä lukuisia valmistelevia töitä tulevia vaiheita varten, jotta uutta raideparia päästään myöhemmin rakentamaan nykyisten viereen. Katkot mahdollistavat meille niiden kriittisten työvaiheiden edistämisen, joiden toteuttamiseksi töitä tehdään pidempijaksoisesti radan yhteydessä tai joissa olemassa oleva rata on purettava pois”, Kallioväli kertoo.
Suunnittelun merkitys korostuu
Tiukasti aikataulutetuissa ratakatkoissa aikataulun ja suunnittelun merkitys kaikelle tekemiselle korostuu. Työ on monilta osin hektistä ja vaatii tekijöiltään paljon – pienetkin viivästykset kriittisissä työvaiheissa voivat vaikuttaa kokonaisaikatauluun, millä voi olla viime kädessä myös merkittäviä taloudellisia seurauksia.
”Työnjohdon on oltava todella hyvin kartalla oman alueensa menneistä, käynnissä olevista ja tulevista työvaiheista. Kalustoa ja tekijöitä on rajallinen määrä, eivätkä isommat työkoneet liikahda paikasta toiseen sormia napsauttamalla. Muutoksiin on pystyttävä toisinaan tämän tyyppisissä hommissa reagoimaan nopeastikin, jotta kokonaiskuva saadaan pysymään hallinnassa. Jokaisella on tällä työmaalla ennalta määritellyt roolit, joiden yhteensovituksen kautta pystymme saavuttamaan laadukkaan lopputuloksen aikataulupaineesta huolimatta”, Kallioväli toteaa.
Rataurakassa turvallisuus on keskiössä
Urakka-alue radan varressa osana asuttua kaupunkiympäristöä on ahdas, ja radan läheisyydessä työskennellään suuren kaluston sekä yli tuhannen urakalle perehdytetyn työntekijän voimin. Huolellisuutta ja ennakointia ei voida unohtaa ratakatkojen ulkopuolellakaan, sillä pelissä on paljon enemmän kuin taloudelliset menetykset.
”Meidän on oltava aina hyvin perillä siitä, mitä missäkin tapahtuu ja mitä työvaiheita on käynnissä. Varaudumme rata-alueella tehtäviin työvaiheisiin aina asianmukaisin turvallisuusmenetelmin. Se tarkoittaa, että pätevyydet, perehdytykset, riskien arvioinnit ja työvaiheiden suunnitelmat ovat kunnossa. Rata-alueella urakoinnissa turvallisuus nouseekin aina tekemisen keskiöön.”