Raitiotieallianssissa yhteistyö on voimaa
Destia voitti viime syksyn aikana kaksi pääkaupunkiseudun merkittävää raitiotiehanketta, Vantaan ratikan länsiosan sekä Helsingin kaupunkikehityksen ja raitioteiden ohjelmakokonaisuuden, johon kuuluvat Länsiratikat, Viikin-Malmin pikaraitiotie ja Länsisataman pikaraitiotie, vieläpä suurimmat allianssikokonaisuudet kummastakin hankkeesta.
Itse kuokka lyödään molemmissa hankkeissa maahan vasta vuosien 2025–2026 aikana, mutta toimettomaksi eivät työryhmät tällä välin jää. Kummassakin on käynnissä yksi allianssihankkeiden tärkeimmistä vaiheista; kehitysvaihe, jonka aikana luodaan edellytykset laadukkaalle toteutukselle, joka palvelee niin tilaajan, suunnittelijan, urakoitsijan kuin ulkoisten sidosryhmienkin tarpeita.
”Kehitysvaiheen tärkein tehtävä on integroida hankkeen eri osapuolet yhdeksi organisaatioksi, kirkastaa yhteiset tavoitteet ja saada homma toimimaan parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Toteutus on lopulta juuri niin hyvä kuin sen tekijät, ja asenteella sekä hyvän porukan muodostamisella on kokonaisuuden kannalta valtava merkitys”, sanoo Helsingin ohjelma-allianssin projektijohtaja Janne Korkalainen Destialta.
Vantaan länsiosan allianssissa suunnittelijoina toimivat erillisen kilpailutuksen voittanut Sitowisen ja Rambollin ryhmittymä, Helsingin kokonaisuudessa Destia ja WSP muodostivat yhteisen konsortion jo tarjousvaiheessa.
Haastava kaupunkiympäristö edellyttää vuorovaikutusta ja erityisosaamista
Vantaalla kehitysvaihe käynnistyi syksyllä, ja tällä hetkellä yhteisellä projektitoimistolla eli Big Roomilla Tikkurilan keskustassa työskentelee parinkymmenen hengen työryhmä destialaisia yhdessä kymmenien muista yrityksistä tulevien kollegojen kanssa. Ensimmäiset kuukaudet kuluvat muun muassa ryhmän muodostamiseen, aineistojen läpikäymiseen ja kustannusarvioiden laskemiseen, uusien tekijöiden perehdyttämiseen ja pelisääntöjen sopimiseen.
”Rakennussuunnitelmat ovat jo alustavasti tehtynä, joten kehitysvaiheen aikana keskitymme myös niiden arviointiin: voitaisiinko jotain tehdä laadukkaammin, kustannustehokkaammin tai muulla tavoin paremmin”, kertoo Vantaan ratikan apulaisprojektipäällikkö Paula Tiainen Destialta.
”Yhteistyössä Destian sekä tilaajien ja muiden sidosryhmien kanssa saamme hyödynnettyä kaikkien osapuolten osaamista ja sitä kautta tuotettua lisäarvoa koko hankkeelle suunnittelusta lähtien. Saumaton yhteistyö jatkuu myös toteutusvaiheessa – silloin meillä on vielä mahdollisuuksia kehittää ratkaisuja edelleen”, täydentää allianssin johtoryhmän jäsen, Rambollin Peter Molin.
Urakka-alueen piirteet luovat erityistarpeita suunnittelusta lähtien
Vantaan ratikan länsiosa sijoittuu 12 kilometrin matkalle Lentoaseman ja Tikkurilan välille, minkä lisäksi kokonaisuuteen sisältyy yksi koko hankkeen vaativimmista rakenteista, Tikkurilanraition tunneli, joka alittaa Tikkurilan päärautatieaseman junaradan. Tiheän asutuksen lisäksi uuden raitiolinjan varrella toimii esimerkiksi Suomen suurimpiin kauppakeskuksiin lukeutuva Jumbo sekä tietenkin Helsinki-Vantaan lentoasema, mikä asettaa toteutukselle erityistarpeita ensimetreiltä lähtien.
”Urakka-alueelle sijoittuvat kohteet ovat erittäin vaativia niin suunnitella kuin rakentaa. Yhteistyössä pystymme kehittämään ratkaisuja, kun suunnittelussa otetaan alusta asti mukaan rakentajalta saatava osaaminen esimerkiksi toteutettavuuteen ja kustannustietoisuuteen. Rakentamisen aikainen suunnittelun läsnäolo työmaalla mahdollistaa joustavan ongelmanratkaisun ja tarvittavan suunnitelmien kehittämisen, mikäli olosuhteet muuttuvat rakentamisen edetessä”, sanoo Sitowisen projektipäällikkö ja läntisen raitiotieosuuden suunnittelupäällikkö Pasi Pekkala.
”Keskeisessä roolissa tässä vaiheessa on keskusteluyhteyden luominen alueen toimijoihin sekä parhaiden ratkaisujen löytäminen esimerkiksi työn aikaisiin liikennejärjestelyihin. Meillä on porukassa mukana tekijöitä esimerkiksi keväällä 2024 valmistuneelta Kaisantunnelin hankkeelta, josta saamme paljon kokemusta paitsi kaupunkirakentamisesta yleensä myös paljon yhtäläisyyksiä omaavasta tunnelin rakentamisesta”, Tiainen kertoo.
Toimiva vuorovaikutus mahdollistaa toteutusvaihtoehtojen arvioinnin jo suunnitteluvaiheessa
Helsingin ohjelma-allianssissa puolestaan on joulukuussa käynnistynyt varsinaisia projektikohtaisia kehitysvaiheita edeltävä ohjelman kehitysvaihe, jossa työryhmä keskittyy yhdessä YIT:n, NRC Groupin, Sitowisen sekä Swecon muodostaman toisen allianssin kanssa kehittämään hankkeen laajempia teemoja ja yhteisiä toimintamallieja sekä yhteistyötä.
Toimiva vuorovaikutus osapuolten välillä mahdollistaa esimerkiksi suunnittelun ja rakentamisen jouhevan yhteistyön, jossa vuoropuhelua käydään jo siinä vaiheessa, kun eri toteutusvaihtoehtoja mietitään.
”Saamme tuotua suunnittelupöytään niin tilaajan tavoitteet kuin urakoitsijankin näkemykset siitä, mitä vaihtoehtoja missäkin tilanteessa todellisuudessa on, ja voimme valita aidosti yhteistyöllä ja kaikki näkemykset huomioiden parhaan lähestymistavan. Helsingin kokonaisuudessa allianssi tekee myös rakennussuunnitelmat, joten voimme jumpata vaihtoehtoja yhdessä ihan alusta lähtien. Meidän kaikkien yhteinen päämäärämme on maksimoida toteuttamamme hankkeen arvo niin tilaajalle kuin loppukäyttäjille, ja kehitysvaihe luo sille edellytykset”, Korkalainen kertoo.
”On tärkeää saada suunnittelu virtaamaan osana toimitusjärjestelmää, mikä edellyttää vahvaa yhteisymmärrystä ja uudenlaista työskentelytapaa. Teemme suunnittelua useaan eri tarpeeseen, kuten tavoitekustannuksen asetantaan sekä hankintaa, mittausta ja rakentajaa varten tilaajan tarpeet huomioiden. Allianssissa yhteistyö rakentajan ja tilaajan kanssa mahdollistaa kaikkien osapuolten näkemysten huomioinnin riittävän ajoissa, jolloin pääsemme tekemään fiksuja suunnitelmia”, toteaa WSP:n suunnittelujohtaja ja ohjelman suunnittelupäällikkö Jussi Borgenström.
Saamme tuotua suunnittelupöytään niin tilaajan tavoitteet kuin urakoitsijankin näkemykset siitä, mitä vaihtoehtoja missäkin tilanteessa todellisuudessa on, ja voimme valita aidosti yhteistyöllä ja kaikki näkemykset huomioiden parhaan lähestymistavan.
Kaupunkikehityshankkeissa kyse on myös paljon muusta kuin ratarakentamisesta
Kehitysvaiheessa molemmissa hankkeissa pöydälle nousevat esimerkiksi eri ratkaisuvaihtoehtojen kustannustehokkuus, ympäristöjen erityispiirteet, toiminnan vastuullisuuden kehittämiskeinot sekä vuorovaikutus sidosryhmien kanssa. Myös vastuullisuus ja kestävien toimintamallien kehittäminen ovat vankasti molempien hankkeiden pöydällä alusta lähtien.
Kyseessä on ennen kaikkea kaksi kaupunkikehityshanketta, joihin sisältyy valtavasti muutakin, kuin vain raitiotien rakentamista.
”Vantaan hanke sijoittuu asuttuun ympäristöön, jossa on valtava määrä asukkaita, liikkujia ja liike-elämän toimijoita, ja tavoite on tuoda eri ratkaisuilla heille aidosti lisäarvoa. Kehitysvaiheessa pystymme arvioimaan eri näkökulmia hankkeen eri vaiheisiin, luomaan suhteita ympäröiviin sidosryhmiin ja kartoittamaan vaihtoehtoisia toteutustapoja sinne, missä se on mahdollista”, Tiainen sanoo.
”Meillä on yhteinen tavoite tehdä korkeatasoista, laadukasta ja kestävää kaupunkiympäristöä. Helsingissä pääsemme tekemään uutta monenlaisiin kaupunkiympäristöihin historiallisista keskusta-alueista uusiin kaavoitettaviin alueisiin. Esimerkiksi Länsiratikoiden reitillä on vahvat aikakautensa kaupunkiarkkitehtuurin tyylit Punavuoressa, Töölössä, Munkkiniemessä, Munkkivuoressa sekä Haagassa ja toisaalta Vihdintien varteen teollisuusalueille toteutetaan uusia asuinalueita. On kiinnostava toteuttaa alueille uusia ja samalla olemassa olevaan sopivia ratikkakatujen ratkaisuja”, kertoo WSP:n kaupunkimuotoilun johtaja, ohjelma-allianssin kaupunkisuunnittelusta vastaava Pia Salmi.
Toimiva yhteistyö on avain onnistuneeseen allianssihankkeeseen
Edessä ovat viime kesänä valmistuneen Kalasatamasta Pasilaan -raitiotien jälkeen taas isot vuodet pääkaupunkiseudun raitiotieliikenteen ja kaupunkikehityksen saralla. Niin Vantaalla kuin Helsingissä avain onnistuneeseen toteutukseen kiteytyy yhteen sanaan: yhteistyö.
”Ilman aitoa yhteistyötä ei näin isoissa kokonaisuuksissa tule mitään. Meillä on hyvä porukka kasassa, toimiva suhde tilaajaan ja vankka yhteistyötausta jo vuosien takaa myös WSP:n kanssa esimerkiksi Kalasatamasta Pasilaan -hankkeelta. Tästä on hyvä lähteä muovaamaan tekemisestä mahdollisimman optimaalista jokaista kokonaisuuteen kuuluvaa projektia kohti”, Korkalainen toteaa.
”Vantaan hanke koostuu monista palasista, eikä niihin ole yksin löydettävissä ratkaisua. Yhtenä tiiviinä porukkana yhdessä tilaajan, suunnittelijan ja toisen allianssin kesken meillä on aito mahdollisuus aktiivisesti kehittää toimintaa ja tuoda pöytään uusia parempia ratkaisuja, jolloin myös lopputulos palvelee todennäköisemmin kaikkia”, Tiainen täydentää.
