Ministeri: Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner tarttui rivakasti tehtäviinsä nopeuttamalla henkilöjunaliikenteen kilpailutuksen avaamista ja kirittämällä digitalisaatiota liikenteen palveluistumisen keinona. Tie- ja rataverkon kehittämisessä Berner suosii väyläneutraalia näkökulmaa.
”Liikenneväylien kunto on kehittymässä huolestuttavaan suuntaan. Niiden korjausvelka on jatkuvasti kasvanut. Hallitus tavoittelee korjausvelan vähentämistä, väyläverkon kuntoa priorisoiden.
Perusväylänpitoon on tulossa lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa. Lisäksi väyläverkon rahoituksen painopistettä siirretään kehittämisestä perusväylänpitoon siirtämällä siihen määrärahoja nimeämättömistä kehittämishankkeista.”
”Infrastruktuurin investointien tulee kohdistua hankkeisiin, jotka edistävät liikenne- ja yhteiskuntapoliittisia tavoitteita eli esimerkiksi elinkeinoelämän kilpailukykyä, työllisyyttä, kasvua ja liikenneturvallisuutta. On vanhanaikaista ajatella, että tie- ja rataverkko olisivat toistensa kilpailijoita. Haluan nähdä liikenteen palveluna. Asiakkaiden tarpeet ovat keskeinen tarkastelukulma.”
”Hallitusohjelman säästötavoitteiden vuoksi junaliikenteen ostopalveluja joudutaan vähentämään. Valmistelussa tavoitteena on ollut, että säästöistä huolimatta junaliikenteen ostot palvelisivat jatkossa mahdollisimman montaa matkustajaa. Valmistelun yhteydessä on selvitetty poistuvien junavuorojen korvautumista linja-autovuoroilla. Se toteuttaisi alueellista tasa-arvoisuutta ja osoittaa myös valtion varojen vastuullista ja järkevää käyttöä.”
”Kärkihankkeisiin kuuluu säädösten sujuvoittaminen. Taustalla on syvä luottamus yrityksiin ja kansalaisiin.”
”Infra-alan vaihtoehtoisia rahoitusmalleja on jo käytössä, ja niistä on tehty selvityksiä. Yhteistä käytössä oleville vaihtoehtoisille malleille on, että investoinnin maksaa lopulta aina valtio tai kunnat. Haluaisin, että vakavasti pohditaan, kuinka infrastruktuuri-investointeja voisi rahoittaa myös muilla tavoin kuin valtion varoilla.”
”Infran osaaminen vientituotteena? Infra-alaan pätee samat lainalaisuudet kuin muihinkin tuotannonaloihin. Jos tuote on tarpeeksi laadukas ja kilpailukykyinen, on sillä mahdollisuuksia myös vientituotteeksi. Suomessa on vahvaa perinteisen infra-alan osaamista sekä vaikeiden talviolosuhteiden erityisosaamista. Kun tähän yhdistetään vielä teknologiaosaamisemme sekä digitalisaation mukanaan tuoma potentiaali, ovat mahdollisuudet menestystuotteiden luomiseen varmasti olemassa.”
”Kansalaiset puhuvat yhä enemmän tavaroiden ja palveluiden tuotantoketjuista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Keskusteluun osallistuminen ja yrityksen toiminnan avoin esiintuonti voivat olla kilpailutekijä ja tärkeä osa menestyvän yrityksen tarinaa. Pärjäämme vähemmällä sääntelyllä, kun jokainen osapuoli tuntee vastuunsa sekä Suomessa että globaalissa taloudessa ja toimii sen mukaan.”
”Syrjäkylien palveluiden turvaamiseksi perustettua Hajallaan-hanketta ei ole lopetettu. Sen ideaa kehitetään hallitusohjelman mukaisesti uudistettuna ja laajennettuna osana Smart Countryside -kokonaisuutta. Tavoitteena on tuoda digitaaliset palvelut sinne, missä fyysiset palvelut on ehkä jo lopetettu. Pyritään selvittämään, voiko digitaalisilla palveluilla saada aikaan samanlainen kehitys julkisissa palveluissa kuin esimerkiksi pankkisektorilla, jossa asiointi on käytännössä korvattu digitaalisilla palveluilla. Smart Countryside jatkuu selvityksillä ensi vuonna, ja kokeiluja on tarkoitus käynnistää vuoden 2017 alusta alkaen.”
Kuka?
Anne Berner on 51-vuotias KTM, josta tuli Vallila Interiorin toimitusjohtaja jo 25-vuotiaana. Hän on edelleen perheyrityksen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Harrastaa kirjallisuutta, musiikkia, kuntosalia ja veneilyä. Perheeseen kuuluu aviopuoliso ja kolme lasta.
Kirjoittaja: Olli Manninen
Kuvat: Antti Vettenranta