Luontoarvoista kilpailukykyä infra-alalle
Kiviainesalue ei ensinäkemältä vaikuta paikalta, joka kätkee sisäänsä kymmeniä eri eliölajeja. Destian kiviainesalueilla Hervannassa ja Sorilassa näin kuitenkin on, kun tarpeeksi läheltä katsoo – tilanne ei ole kuitenkaan syntynyt itsestään, vaan takana on pitkäjänteinen työ luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Rakennusteollisuus RT julkaisi vuonna 2023 biodiversiteettitiekartan näyttämään suuntaa rakennusalan luontopositiiviselle siirtymälle, jossa alan toimijat paitsi välttävät luonnolle aiheutuvaa haittaa myös tukevat ja elvyttävät sitä kohti valoisampaa tulevaisuutta. Keinoja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi osana alan toimintaa on useita ja lisää on kehitteillä.
”Luontoarvojen merkitys kaikessa tekemisessä on selvästi nousussa, ja todennäköistä on, että luontoarvot näkyvät tulevaisuudessa yhä enemmän yritystoiminnan eri osa-alueilla niin käytännön työssä kuin päätöksenteossa. Kehittämällä ja ottamalla käyttöön keinoja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi pystymme luomaan itse parempia toimintatapoja, omaksumaan niitä ja jakamaan oppia myös eteenpäin, mikä on meille myös vahva kilpailukykytekijä”, sanoo Destian ympäristöasiantuntija Maarit Salonoja.
Uppopuusta kasvuympäristö vesieliöille
Destia on vuodesta 2022 lähtien testannut yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa kiviainesalueillaan uppopuumenetelmän vaikutusta louhosalueiden valumavesiin. Menetelmä perustuu Suomen ympäristökeskuksen PuuMaVesi-projektiin, jossa uponnutta puuainesta hyödynnetään luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi vesistöissä.
Tällä hetkellä käynnissä on yhteensä kolme kokeilua Hervannan ja Sorilan kiviainesalueilla, joista kahdesta on saatu tuloksia jo useammalta vuodelta.
”Viime talven ankarat pakkaset jäädyttivät Hervannan altaan pohjaa myöten, mikä on silmämääräisesti vähentänyt eliömäärää edellisistä vuosista. Tyhjää ei siellä silti ole, mikä kielii siitä, että kausivaihtelusta huolimatta eri lajit, kuten sudenkorennot, voivat menestyä tämän tyyppisissä ympäristöissä pitkässäkin juoksussa. Sorilassa altaat ovat syvempiä eivätkä ole päässeet kokonaan jäätymään, ja siellä kuhina kävi talvenkin jälkeen entiseen malliin”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Kari-Matti Vuori.
Sorilassa on tällä hetkellä käytössä myös uusia ratkaisuja, joista ensimmäisiä tuloksia saadaan ensi syksynä.
”Vanhassa altaassa otimme käyttöön vesisammalta, jota testaamme puiden tapaan vettä suodattavana ja suojaa tarjoavana elinympäristönä. Uudessa altaassa testaamme yhteen niputettuja rankapuita, jotka vajoavat yksittäisiä tukkipuita paremmin pohjaan ja näin tarjoavat potentiaalisesti vielä paremman kasvuympäristön altaan eliöille. Ensi syksynä saamme tuloksia seuraavista näytteistä, mutta odotettavissa on, että monimuotoistuminen jatkuu edelleen”, Vuori jatkaa.
Tuhkasta uutta elämää?
Yhteistyön tavoite on kehittää kiertotalouspohjaisia, luontopositiivisia ratkaisuja kiviainesalueiden vesienkäsittelyssä ja pienvesissä sekä paahteisten uusympäristöjen rakentamisessa. Kokeiluissa Destia hyödyntää Suomen ympäristökeskuksen aiempaa tutkimusosaamista pienvesien ja uusympäristöjen suunnittelussa, ennallistamisessa ja vaikutusarvioinneissa.
Syksyllä 2024 saman kehitystyön tiimoilta käynnistyi täysin uusi kokeilu, jossa kiviainestuotannon sivuvirtana syntyvää kivituhkaa testataan niittyjen harjuhiekan roolissa kasvien kasvualustana.
”Ihmisten toiminnalla on valtava vaikutus ympäristöön ja luontoon, eikä pelkkä suojelualueilla tehtävä työ riitä. Tämä pilotti on yksi tapa pyrkiä pienentämään aiheutuvaa haittaa ja luoda edellytyksiä kestävämmälle liiketoiminnalle. Toimiessaan testi lupaa hyvää myös uudenlaisten menetelmien jatkojalostamiselle erilaisiin hankkeisiin, sillä käyttökohteita ja tarvetta löytyy ehdottomasti. Kyse on kokeilusta ja ennen kaikkea alan asennemuutoksesta, minkä vuoksi on hienoa, että myös alan toimijat lähtevät itse mukaan”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen biologi ja paahdeasiantuntija Terhi Ryttäri.
Kyse on kokeilusta ja ennen kaikkea alan asennemuutoksesta
Paahdealueilla elää esimerkiksi harvinaisia perhosia, joille pyritään kokeilun avulla lisäämään sopivia ravintokasveja. Kokeilussa kylvettiin Destian soranottoalueelta Pälkäneeltä kerättyjä kolmen paahdelajin – keltamaitteen, tunturikurjenherneen ja idänkeulankärjen – siemeniä kivituhkasta rakennetuille koealoille Sorilaan ja Hervantaan. Kylvöt tehtiin loppusyksystä 2024 ja alojen kehitystä seurataan vähintään kahden vuoden ajan.
Mikäli kaikki sujuu toivotusti, voidaan kivituhkaa hyödyntää laajemminkin alueiden maisemointiin ja luontoarvojen lisäämiseen paitsi kiviainesalueilla myös esimerkiksi väylähankkeiden pientareilla ja kaupunkirakentamisessa.
Luontoarvot osana toimintaa tuovat lisäarvoa kaikille
Käytännössä sekä uppopuumenetelmällä että kivituhkan hyötykäytöllä on sama lähtöajatus ja päämäärä: tukea luonnon monimuotoisuutta yrityksen kilpailukykyä vahvistavin keinoin.
”Pyrimme erilaisin keinoin tuomaan luontoarvot osaksi toimintaamme siten, että ydinliiketoiminnan yhteydessä voimme lisätä työmme arvoa lisäämällä samalla luonnon monimuotoisuutta. Kaikki tämä on osa isompaa kuvaa ja yhteisiä tavoitteita, niin Destian, asiakkaiden kuin yhteiskunnan”, Salonoja toteaa.
Kumpikin menetelmä on testikäytössä kiviainesalueilla, mutta toimiessaan ne ovat monistettavissa myös muihin toimintaympäristöihin. Destia on panostanut kehityshankkeisiin usean vuoden ajan, ja tavoitteena on kehittää monipuolisesti erilaisia työkaluja luontoarvojen edistämiseksi toiminnan eri osa-alueilla.
”Etsimällä itse sopivia ratkaisuja pystymme kartoittamaan ja testaamaan toimintamalleja, jotka sopivat omaan toimintaamme ja tuovat lisäarvoa kaikille osapuolille. Ilmeistä on, että luontoarvojen merkitys kasvaa rakennus- ja infra-alalla jatkuvasti, mikä luo tarvetta uuden innovoinnille. Kehitystyö yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa on erittäin opettavaista ja innostavaa. Tavoite on, että voimme hyödyntää tuloksia monipuolisesti erilaisilla hankkeilla”, hän jatkaa.
Artikkelin pääkuva: Essi Kannelkoski