LCA-laskennasta saatu tieto antaa suuntaviivat ympäristöystävällisemmälle infrarakentamiselle
Destia toteutti vuosina 2020–2024 Helsingissä Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa ensimmäistä kertaa koko hankkeen elinkaaren kattavan LCA-laskennan yhteistyössä Karaatti-allianssin kanssa. Tuore raportti osoittaa hankkeen merkittävimmät päästötekijät sekä vaikuttavimmat vähennystoimet tarjoten näin apua myös tulevien infrahankkeiden suunnitteluun.
”Ympäristöhaittojen minimointi on tärkeä osa Kaupunkiliikenne Oy:n tavoitteita, ja niiden saavuttamiseksi meidän on pystyttävä ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja ja ratkaisuja. Hankkeen koko elinkaaren kattava laskenta paitsi tarjoaa meille arvokasta tietoa nyt toteutetun hankkeen ympäristövaikutuksista myös pohjaa tuleville suunnitelmille ja suuntaviivoja seuraaviin kehityskohteisiin”, sanoo tilaajan, Kaupunkiliikenne Oy:n Niina Salojärvi.
LCA- eli Life Cycle Assessment -laskenta on keino tarkastella hankkeen koko elinkaaren ympäristövaikutuksia huomioimalla mahdollisimman kattavasti siihen vaikuttavat näkökulmat. Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa elinkaari tarkoittaa 100 vuoden ajanjaksoa. Laskenta huomioi paitsi esimerkiksi tuotannossa käytetyt materiaalit kuten betonin ja teräksen sekä työmaatoiminnot kuten koneiden polttoaineen käytön myös arviot infrastruktuurin käytöstä, kunnossapidosta sekä lopulta hävittämisestä koituvista päästöistä.
Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen toteutusvaiheen todellisia ympäristövaikutuksia on verrattu suunnitteluvaiheen arvioihin ja muodostettu sitä kautta päätelmät tehtyjen vähennystoimenpiteiden vaikutuksista toteutuneisiin vaikutuksiin.
”Jotta voimme tehdä oikeita ratkaisuja hankkeen päästöjen ja ympäristöhaittojen eliminoimiseksi, meillä tulisi olla jo lähtötilanteessa realistinen arvio siitä, millaisia vähennystoimia meidän on kannattavaa tällä nimenomaisella hankkeella toteuttaa. Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa toteutetun laskennan ansiosta saamme mustaa valkoisella tekemiemme toimien vaikutuksista, ja pystymme todentamaan tehtyjen valintojen lopullisen vaikutuksen”, sanoo Destian vastuullisuusjohtaja Erno Martin.
Suuret vähennysmahdollisuudet löytyvät polttoaineesta
Laskennan tulosten perusteella näyttää ilmeiseltä, että merkittävin keino puuttua hankkeen tuotantovaiheen aikana tuottamiin päästöihin löytyy kaluston käyttämästä polttoaineesta sekä materiaalivalinnoista.
”Rakentamisen aikana prosenttilukemiin yltävät päästövähenemät ovat haastavia saavuttaa, kun materiaalimäärät on pitkälti lukittu suunnitelmissa ja hankkeen koko elinkaaressa puhutaan tässä tapauksessa 100 vuodesta. Selvästi merkittävin vaikutus oli vaihdoksella uusiutuvaan polttoaineeseen, jolla saavutettiin hankkeella jopa 7,4 % päästövähenemä rakentamisesta ja rakennusmateriaaleista (elinkaarivaihe A) johtuviin ilmastopäästöihin. Rakennusmateriaalien osalta seurattiin tarkemmin vähäpäästöisen betonin käyttöä, jolla saavutettiin 1,5 % päästövähenemä, mikä sekin vastaa noin 1800 edestakaisen New Yorkin lennon päästöjä”, Destian johtava konsultti Marja-Terttu Sikiö toteaa.
Destian Vähähiilinen infrahanke -konseptiin sisältyy mahdollisuus valita myös ympäristöystävällisempiä raaka-aineita ja materiaaleja, kuten vähäpäästöisempää betonia, terästä tai muovia. Destia hyödynsi esimerkiksi vähäpäästöistä betonia siltakohteissa ja ratalaatoissa, joihin se ominaisuuksiensa puolesta soveltuu. Hanke hyödynsi myös uusio- ja kierrätysmateriaaleja aina kun mahdollista, ja esimerkiksi urakka-alueelta puretut nupu- ja noppakivet, maakivet sekä jotkin betonirakenteet päätyivät uudelleen käyttöön osana valmiita katurakenteita.
Siinä missä uusiutuvaa polttoainetta voidaan hyödyntää pitkälti jokaisessa polttoöljy- tai dieselkäyttöisessä ajoneuvossa ja työkoneessa, on vähäpäästöisten materiaalien kohdalla aina tunnistettava kyseessä olevan hankkeen tai rakenteen erityispiirteet ja edellytykset.
”Materiaalit ja polttoaine ovat yhdessä merkittävä osuus infrahankkeen tuotannon aikaisista päästöistä ja samalla ne osa-alueet, joihin pystymme parhaiten vaikuttamaan. Infrahankkeissa liikkumavara materiaalien suhteen on kuitenkin selvästi pienempi, ja näiden tietojen valossa näyttääkin kohtalaisen selvältä, että päästöjen kannalta järkevä ensimmäinen ratkaisu on vaihtaa kokonaisuudessaan uusiutuviin polttoaineisiin”, Martin toteaa.
Tiedonkeruun automatisointi tehostaa laskentaa
LCA-laskenta tarjoaa suuntaviivat kohti vähähiilistä infrarakentamista, mutta yksin menetelmä ei riitä, vaan sen täysimittaiseen hyödyntämiseen tarvitaan riittävän tarkat lähtötiedot.
Merkittävä osa LCA-laskentaa ja sen kehitystä tulevaisuudessa onkin tiedonkeruun automatisointi. Siinä missä esimerkiksi polttoaineen kulutus arvioitiin Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen suunnitteluvaiheessa työmaalla toteutettujen kyselyiden kautta, saatiin rakentamisen aikana kulutustiedot Destian hyödyntämän polttoainevalmistajan säiliökonseptin tiedoista. Materiaalien toteumatiedot puolestaan ovat peräisin suoraan hankintajärjestelmistä.
”Automaattisesti kerätty tieto on aina manuaalisesti ja osin arvioihin perustuvaa tietoa tarkempaa – ja mitä tarkempaa tietoa saamme, sitä paremmin pystymme laskemaan ja edelleen hyödyntämään seuraavilla hankkeilla todellisia kulutus- ja päästövähenemätietoja”, Sikiö toteaa.
Mitä tarkempaa tietoa saamme, sitä paremmin pystymme laskemaan ja edelleen hyödyntämään seuraavilla hankkeilla todellisia kulutus- ja päästövähenemätietoja.
Laskennasta saatu tieto tarjoaa eväitä tuleviin hankkeisiin
Koko elinkaaren kattavat laskennat ovat infrahankkeilla vielä uutta, ja niillä on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi uusien alkavien projektien päästövähennysmahdollisuuksiin. Haasteena tällä hetkellä on valmiin infran käyttöön ja hävittämiseen liittyvien ympäristövaikutusten realistinen arviointi, sillä toistaiseksi arviot ovat nimenomaan juuri sitä, arvioita.
”Mitä enemmän pystymme keräämään tietoa erilaisten infrahankkeiden ympäristövaikutuksista pitkällä aikavälillä, sitä paremmin pystymme hahmottamaan kokonaiskuvaa myös tästä eteenpäin. Tällä hetkellä laskentojen keskeisin hyöty on siitä saatava, todelliseen toteumaan perustuva tieto, jonka avulla pystymme paitsi tunnistamaan selkeimmät päästövähennyskohteet myös lähtemään tulevien hankkeiden suunnittelussa liikkeelle entistä paremmin eväin”, Martin summaa.