Kunnossapidon digitalisaatio mahdollistaa tehokkaan talvihoidon
Destian kunnossapidon urakoilla hyödynnetään huippuluokan digitaalista osaamista. Kuluneiden vuosikymmenten aikana kehitys olosuhteiden muutosten reaaliaikaisessa seurannassa ja liikkumisen puitteiden parantamisessa on ollut huomattavaa. Vielä 90-luvun alussa Destian Kelikeskuksen aloittaessa toimintansa Turun seudulla tietoa kelin muutoksista saatiin harvakseltaan eikä aina tiedetty, missä esimerkiksi käytössä olevat aura-autot liikkuvat tai kuka hoitaa teiden suolausta. Nykyään kaluston sijainti näkyy reaaliaikaisesta seurantalaitteesta ja vapaata kalustoa voidaan ohjata oikeaan paikkaan. Kehittyvä teknologia mahdollistaa fiksumpien toimintamallien kehittämisen ja käytettävissä olevien resurssien kustannustehokkaan hyödyntämisen.
Kunnossapidon digitalisaation juuret Destialla ovat peräisin jo 90-luvulta, jolloin silloisen Tielaitoksen omat kuorma-autot varusteltiin raportoivilla ajoneuvotietokoneilla, jotka välittivät tapahtumatietojaan eteenpäin taloushallinnolle.
”Kyllä näitä asioita jo silloin pienimuotoisesti pohdittiin, ja esimerkiksi mobiiliraportointi on ollut käytössä jo jonkin aikaa. Maailma on kuitenkin myös Destialla muuttunut – alihankinnan rooli on kasvanut ja mobiilitietoa kerätään monipuolisemmin. Nykyisin käytössä olevista koneratkaisuista ei vielä joitain vuosia sitten ollut tietoakaan”, kertoo Kunnossapitopalveluiden kehittämispäällikkö Oiva Huuskonen.
Iissä ideoitiin digitaalisia kunnossapidon ratkaisuja
Kunnossapidon digitalisaatio on ottanut valtavan harppauksen erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2016 Destia voitti Iin alueen kunnossapitourakan, jonka yhdeksi tavoitteeksi kirjattiin digitaalisten ratkaisujen kehittäminen ja hyödyntäminen. Tavoitteen tueksi tehtiin suunnitelma ja sille varattiin hankkeelta resursseja ja budjettia. Urakan aikana on otettu käyttöön useita uusia ratkaisuja, jotka sujuvoittavat kunnossapidon työtehtäviä ja niiden hallinnointia.
”Tällainen urakka on meille erinomainen. Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen on nostettu omaksi tavoitteekseen ja mukana yhteisessä kehitystiimissä on myös asiakas. Toimintamalli mahdollistaa hyvät työkalut, joilla on voitu kartoittaa tarpeita myös asiakkaan puolelta. Palvelua kun voi ja kannattaa aina kehittää eteenpäin ja parhaiten se onnistuu yhteistyössä asiakkaan kanssa”, Huuskonen korostaa.
Konenäkö on datan hyödyntämisen kannalta välttämätön
Älykkäässä tuotannossa dataa kerätään kattavasti, läpinäkyvästi ja reaaliajassa eri osapuolille. Monet uudet datankeruun tavat nojaavat älypuhelimien softalla tuotettavaan anturitietoon, jolla voidaan kerätä informaatiota esimerkiksi ajoneuvon liikkeistä ja sen ympäristöstä. Näin tunnistetaan esimerkiksi soratien tasaustarvearvio, lumiset liikennemerkit ja tienpinnan tila talvella. Palvelimelle välittyy analysoitua tietoa, joka tarjoaa ajantasaista tilannekuvaa hoidettavasta tiestä sekä projektinjohdolle että asiakkaalle. Älypuhelinten kautta toimivat järjestelmät on helppo joukkoistaa eri tahoille tienkäyttäjiä, kuten jakeluliikenteelle tai vaikkapa maitoautoille ja kokonaisuus tuottaa paljon aiempaa enemmän ja laadukkaampaa informaatiota.
Koska kuva-aineistoa kertyy ajoneuvojen liikkuessa valtavasti, on tärkeää, että tieto analysoidaan ja sen joukosta pystytään poimimaan olennainen. Manuaalisesti kaikkea työtä ei tarvitse tehdä, vaan kone osaa tunnistaa toimenpiteitä vaativat huomiot. Työnjohto voi myös itse määritellä, mistä kohdasta tietä materiaalia halutaan tarkistaa, jolloin seuraava paikalle osuva, kameralla varustettu ajoneuvo taltioi ja välittää täyden resoluution dataa sitä tarvitsevalle. Konenäkö huolehtii, ettei kuvista voi tunnistaa esimerkiksi autojen rekisterinumeroita tai ihmisten kasvoja.
”Konenäkö on datan hyödyntämisen kannalta välttämätön – kuvia voi tulla päivässä kymmeniä tuhansia ympäri Suomen. Järjestelmän avulla on pystytty merkittävästi helpottamaan ihmisten työtä ja parantamaan kunnossapidon laatua”, Huuskonen kertoo.
Talvisten teiden kunnossapidon salainen ase, Destian Kelikeskus, hyödyntää myös konenäköä. Ympäri Suomea maanteille sijoitetut Fintrafficin kelikamerat ja tiesääasemat välittävät jatkuvasti sää- ja kelitietoa eteenpäin kunnossapidon urakoille. Vaikka paikallinen lumisade voi tulla ennusteista huolimatta yllättäen, Destian kehittämä kelikamerakonenäkö pystyy tulkitsemaan lumisateen alkaneen ja kertoo asiasta työnjohdolle. Näin tieto liikkuu nopeasti ja liikenneturvallisuus paranee.
Tiheästi päivittyvä tilannekuva tiestöstä auttaa myös asiakasta ymmärtämään, missä kunnossa huollettava tie on ja minkälaisia toimenpiteitä sen kunnossapitoon tarvitaan. Kuva-aineksen pohjalta koneäly pystyy tuottamaan erilaisia mittauksia olosuhteista, jolloin myös työnohjaus optimoidaan tarpeen mukaisesti. Kuva-aineistosta pystytään analysoimaan esimerkiksi auratun lumivallin syvyyttä ja leveyttä sekä tunnistamaan lumesta tai liasta peittyneen liikennemerkin. Havainnosta lähtee tarvittaessa heräte työnohjaukselle, joka pystyy koordinoimaan tehtävät eteenpäin liikkeellä oleville yksiköille sijainnin ja työtilanteen mukaan.
Tulevaisuudessa tielläliikkujat tuottavat enemmän tietoa tiestöstä
”Tulevaisuudessa liikenne tuottaa yhä enemmän tietoa tiestöstä, sillä liikkeellä on jatkuvasti kameroilla varustettuja ajoneuvoja, joiden kautta dataa voidaan kerätä. Paitsi että kehitys mahdollistaa entistä laadukkaamman työnjohdon suunnittelun ja raportoinnin, vähentää se myös turhaa ajamista ja tehostaa ajankäyttöä. Yhä harvemmin työnjohdolta vaaditaan erikseen toteutettuja tarkastuskäyntejä ilman varsinaista syytä, joten kehityksellä voidaan nähdä myös ympäristön kannalta positiivinen vaikutus”, Huuskonen iloitsee.
Vaikka digitaalisiin ratkaisuihin keskittynyt projekti päättyy Iin urakalla, jatkuu sekä kyseinen urakka että digitaalisten ratkaisujen kehitystyö Destialla myös tulevaisuudessa. Yhtenäinen ja tehokas projektinhallinta on sekä Destian että asiakkaan etu ja yrityskohtaisilla ratkaisuilla kehityksestä saadaan irti valtavasti potentiaalia.
”Digitalisaation avulla moni asia pystytään hoitamaan menemättä paikan päälle. Kehitys ei täysin poista tietarkastusten tarvetta, mutta niihin ei tarvitse käyttää aikaa eikä resursseja entiseen malliin. Näin myös saavutettu tulos paranee ja resurssit saadaan keskitettyä optimaalisemmin. Tavoitteemme on pitää tiet turvallisina kaikille liikkujille erityisesti näin talvikauden aikana, siinä digitaaliset ratkaisut auttavat merkittävästi”, Huuskonen jatkaa.