Digirata tuo Suomen rataverkon nykyaikaan
Enemmän ja tiheämpää junaliikennettä samoilla raiteilla, pienempi häiriöalttius, turvallisempaa ratatyöskentelyä – kaikkea tätä on luvassa, kun Suomen koko rataverkko siirtyy digiaikaan. Digirata-hankkeen ensimmäisessä osassa, EKA-projektissa, Destia on muutoksen etulinjassa mukana asentamassa, kehittämässä ja kunnossapitämässä uutta järjestelmää.
Junien kulunvalvontajärjestelmä on joukko rautatien turvalaitetekniikkaa, joka seuraa junien liikkeitä, pitää huolta kulkunopeuksien ja opasteiden noudattamisesta sekä tarvittaessa pysäyttää junan turvallisesti. Suomen nykyinen, fyysisiin laitteisiin perustuva kulunvalvontajärjestelmä on elinkaarensa loppumetreillä. Väyläviraston Digirata-hankkeessa järjestelmä uudistetaan vastaamaan EU:n yhteisiä rautatieliikenteen vaatimuksia loikkaamalla kohti digitaalista järjestelmää ja älykästä rautatietä.
”Ennusteiden mukaan junaliikenteen kysyntä kasvaa etenkin pääradalla ja Etelä-Suomessa, eikä nykykapasiteetti riitä sitä kattamaan. Digiradan avulla kapasiteettia on mahdollista kasvattaa jo olemassa olevalla rataverkolla. Kyseessä on suomalaisen liikennöinnin kannalta tärkeä hanke, joka on tärkeää toteuttaa laadukkaasti ja kehittämiseen tähtäävällä otteella alkumetreistä lähtien”, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Aapo Tiilikainen.
Uusi kulunvalvontaratkaisu on moderni radioverkkopohjainen ETCS (European Train Control System), joka poistaa nykyiset näkyvät opastelaitteet ratojen varsilta ja mahdollistaa junien digitaalisen seurannan ja ohjauksen.
”Digirata-hanke mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa junien liikkeistä saadaan tietoa digitaalisesti aiempaa nopeammin, minkä myötä rataverkkoa voidaan myös hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Uusi järjestelmä mahdollistaa junien tiheämmän vuorovälin sekä liikenteen sujuvuuden entistä täsmällisemmin, kun häiriöiden vaikutukset pienevät ja kesto lyhenee”, Tiilikainen jatkaa.
Kyseessä on suomalaisen liikennöinnin kannalta tärkeä hanke, joka on tärkeää toteuttaa laadukkaasti ja kehittämiseen tähtäävällä otteella alkumetreistä lähtien.
Ensimmäisessä urakassa perusteellinen valmistautuminen on tärkeää
Hanke kattaa Suomen koko rataverkon, eli yhteensä noin 6 000 kilometriä rataa. Työtä on siis edessä paljon, mutta jostain täytyy aloittaa. Ensimmäiseksi kohteeksi, EKA-nimeä kantavaksi projektiksi, on valikoitunut noin 160 kilometrin osuus Porin sekä Rauman ja Lielahden välillä.
Destia toimii EKA-projektissa ulkolaitteiden ohjausjärjestelmän asennusurakoitsijana Mipro Oy:lle. Urakkaan sisältyvät kaapelit sekä kaapelointisuunnittelu, rautatien turvalaiteasennukset – kuten raideopastimet, akselinlaskijat, kaapit ja vaihteet – sekä ulkolaitteiden ohjainkaapelointi laitetiloissa.
”Yhteensä urakkaan sisältyy 14 liikennepaikkaa ja satoja eri ratalaitteita. Merkittävä osa hanketta on myös kaapelointi, jonka suunnittelu on tällä hetkellä käynnissä. Uuden järjestelmän testaus alkaa keväällä 2026”, kertoo urakan työpäällikkö Markus Fisher.
Kyseessä on ensimmäinen vaihe osana monivuotista hanketta, ja huolellinen taustatyö on valttia. Työhön on valmistauduttu pitkään, ja sen toteutus edellyttää monipuolista osaamista sekä tarvittavia resursseja niin kaluston kuin tekijöidenkin osalta siinä määrin, että myös uutta osaavaa porukkaa voidaan rekrytoida hankkeelle.
”Tiukka aikataulu vaatii hyvää tekijäporukkaa, tarkkaa työnsuunnittelua ja työnohjausta sekä riskien- ja muutosten hallintaa. Huolellisella valmistautumisella minimoimme viivästykset ja optimoimme resurssien käytön laadukkaan toteutuksen varmistamiseksi. Myös työnaikainen kehittäminen on etenkin tässä ensimmäisessä hankkeessa ensiarvoisen tärkeää: jos huomataan, ettei joku toimi tai parempia vaihtoehtoja on, niihin tartutaan ja hiotaan tekemistä myös matkan varrella”, Fisher sanoo.
Digiradan kehittäminen ja kunnossapito keskiössä alusta lähtien
Tärkeä osa uuden järjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa on myös kunnossapito. Digiradan ensimmäinen osuus sisältyy ratakunnossapidon alueeseen 4, jonka kunnossapitäjänä Destia myös toimii.
Kunnossapitourakoitsijana Destia on tiiviisti mukana uusien järjestelmien rakennusvaiheen yhteensovituksessa sekä käyttöönotossa, ja vastaa osaltaan digiradan kunnossapitomenetelmien kehityksestä.
”Radalla on monenlaista laitteistoa jo entuudestaan, ja perustekemisen runko pysyy. Digirata tuo mukanaan kuitenkin uudenlaisen järjestelmän, joka vaatii omanlaistaan osaamista, kun siirrytään fyysisistä laitteista enemmän verkkopohjaisiin ratkaisuihin. Muutos tulee olemaan valtakunnallinen ja merkittävä, ja alkumetreiltä mukana olo niin rakentamisen kuin kunnossapidon puolella mahdollistaa osallistumisen ja oppimisen osana kehitystyötä. Muuttuva toimintaympäristö luo hyviä mahdollisuuksia kehittää ja hioa toimintaa eri osa-alueilla”, sanoo urakan työpäällikkö Joni Nuorala.
Uuden järjestelmän avulla kerättävä data myös tukee rataverkon kunnossapitoa.
”Reaaliajassa järjestelmistä saatavaa tietoa pyritään tulevaisuudessa hyödyntämään entistä enemmän myös kunnossapidossa. Tämä luo mahdollisuuksia niin työturvallisuuden parantamiselle kuin kustannustehokkuudellekin”, Nuorala toteaa.