Destia nopeuttaa mallipohjaisella suunnittelulla ja mallipohjaisella suunnitelmien tarkastamisella suurprojektin siltojen valmistumista
Siltarakenteiden toteutus mallipohjaisesti alusta loppuun alkaa olla tätä päivää. Tieosuudella Kirri-Tikkakoski Destia toteuttaa noin 30 siltaa mallipohjaisella suunnittelulla ja mallipohjaisella suunnitelmien tarkastamisella – ensimmäistä kertaa Suomessa tässä laajuudessa.
Mallipohjainen toiminta lyhentää suunnittele ja toteuta -urakkana toteuttavan 17 kilometrin pituisen Kirri-Tikkakoski -tieosuuden suunnittelu- ja rakennusaikaa merkittävästi. Liikenteelle tie avataan vuoden 2023 lokakuussa. Kokonaisuudessaan urakka on yli sadan miljoonan euron projekti.
– Tarvittavat työkuvat, kuten mitta- ja raudoituskuvat, työmaan käyttöön tuotetaan suoraan tietomallista. Näiden tuottamiseen käytetty aika on ajallisesti vain murto-osa verrattuna vanhan mallisiin piirustuksiin, toteaa Destiassa kehittämispäällikkönä työskentelevä Markku Savola.
Tiettyjä yksinkertaisia rakenteita voidaan mallista katsoa suoraan, esimerkiksi sillan alusrakenteiden osalta selvitään hyvin vähillä työkuvilla. Yksinkertaisimmillaan työkuvat ovat mallista otettuja kuvakaappauksia – poikkileikkauksia mittatietoineen.
Kehitystyötä tehty pitkään
Destia on pitkään tehnyt työtä useammassa projektissa asiakkaiden ja suunnittelutoimistojen kanssa siltasuunnitelmien tietomallipohjaisen prosessin kehittämiseksi.
– Työmailla mallipohjainen toiminta vaatii kuitenkin ohjelmistojen opettelua ja tottumusta aivan erilaisten kuvien tarkasteluun. Uuden toimintatavan perehdyttämistä varten työmaalla on järjestetty useita koulutuksia.
Tietomallipohjainen prosessi on tullut mahdolliseksi, koska Väylävirasto hyväksyy nykyään mallit tarkastuksen jälkeen virallisiksi rakentamisasiakirjoiksi. Toisin sanoen tarkastukseen ei tarvitse toimittaa tietomallin lisäksi kuin muutamia tarkentavia piirustuksia.
Kun tietomalli on virallinen dokumentti, niin esimerkiksi raudoitusliike saa siitä suoraan raudoitusta koskevat tiedot tuotantoon. Maastoon voidaan asettaa myös mittalinjoja ja pisteitä suoraan mallista.
– Ellei tietomalli olisi virallinen asiakirja, niin sen käyttäminen raudoitusprosessin ja mittalinjojen asentamisen pohjana ei olisi mahdollista, Savola täsmentää.
Mallipohjaisuus pian valtavirtaa
Markku Savola uskoo, että siltarakentamisessa ollaan vähitellen siirtymässä mallipohjaisen suunnittelun ja toteutuksen aikakauteen. Virheet vähenevät ja tehokkuus lisääntyy.
– On arvioitu, että mallipohjaisen suunnittelun jälkeen tehtävien vanhanmallisten piirustusten tekoon saattoi kulua jopa 40 prosenttia suunnitteluajasta.
Isot kaupungit tilaavat suunnitelmat mallinnettuna, mutta pienehköt kaupungit ja kunnat haluavat vielä suunnitelmat tavallisesti 2D-muodossa. Tulevaisuudessa tämäkin varmasti tulee muuttumaan.
Minimoi virheet
Tietomallipohjaisessa suunnittelussa suunnittelija rakentaa sillan työpöydällään käytännössä etukäteen. Syntyvä tietomalli pyörii yhdessä paikassa, eikä kierrossa ole useampia versioita.
– Tehdyt suunnitelmamuutokset näkyvät reaaliajassa ja kaikki osalliset, myös tilaajat, voivat niitä tarkastella. Virheet ja ristiriidat vähenevät verrattuna 2D-suunnitteluun, jossa prosessin aikana työstetään useampi kuva.
Suunnitelmia on joskus myös nopeasti päivitettävä, esimerkiksi pohjaolosuhteet voivat olla toisenlaisia kuin on oletettu.
– Tällöinkään tarkastusprosessiin ei tarvitse toimittaa uusia piirustuksia, vaan päivitetty malli voidaan sellaisenaan lähettää tilaajalle tiedoksi, ja hyväksynnän jälkeen rakennustöitä voidaan jatkaa.
Malliin paljon informaatiota
Tietomalliin mahtuu enemmän informaatiota kuin piirustukseen. On raudoitusta, jännepunoksia ja muita rakenteita. Rakenteiden metatiedoista löytyy muun muassa rakenneosakohtainen informaatio materiaaleista, mitoista ja sijainneista.
– Törmäystarkastelu, kuinka raudoitukset ja punokset sopivat sillan rakenteisiin, ei 2D-kuvissa toteudu, toisin kuin tietomallissa, jossa suunnittelija näkee heti työpöydällään, jääkö esimerkiksi siltapalkkia kavennettaessa tilaa riittävästi raudoitteille ja jännepunoksille.
Monesti siltasuunnittelussa törmäyskohdat jäävät liian ahtaiksi ja ongelmat kaatuvat työmaalle.
– Viikkoja kuluu, mikäli suunnitelmat menevät uusiksi ja uudelle hyväksymiskerrokselle.
Savola pohtii, että tietomallit ja niiden käyttö työmailla kasvattavat nuoren sukupolven kiinnostusta työmaatoimintaan.
– Tietomalli konkretisoi merkittävästi rakennussuunnitelman sisältöä rakentajille. Erityisesti nuorelle sukupolvelle malli on hyödyllinen työkalu monimutkaisten siltarakenteiden ja niiden yksityiskohtien, kuten raudoitusten paikkojen, hahmottamiseen, vaikka työkokemusta olisi kertynyt vasta vähän.
Kuvat: Reijo Kuisma