Allianssimallin kolme keskeistä etua
Sujuvampaa liikkumista, laadukkaampia elinympäristöjä, saavutettavampia palveluita. Suomalaisten elämä keskittyy yhä enemmän kasvaviin kaupunkeihin, ja jo pelkästään Helsingissä on parhaillaan käynnissä useita merkittäviä suurhankkeita, joilla vastataan alueiden kehittyviin tarpeisiin.
Suurissa kokonaisuuksissa aikataulut, työvaiheet, kustannukset ja ennakoimattomat muutokset vaativat tekijöiltään usein paljon työtä ja yhteensovitusta, jotta lopputulos saadaan maaliin tilaajan tavoitteista tinkimättä. Monilla suurilla hankkeilla avainrooliin on viime vuosina noussut allianssimalli. Sen hyödyt kokonaisuudenhallinnan kannalta ovat osoittautuneet selkeiksi niin Destian Kalasatamasta Pasilaan kuin Laakson yhteissairaala -hankkeilla.
”Kehittämällä suunnitelmia, siirtämällä tuotannon fokusta eri kohteisiin ja pilkkomalla aloitusta eri tilauksiin Laaksossa on pystytty huolehtimaan valmistumisaikataulun pitävyydestä. Tämä tuskin olisi mahdollista missään muussa hankemallissa näin vähin kustannusvaikutuksin,” sanoo Destian Kaupunkirakentaminen-yksikön johtajana helmikuussa 2023 aloittanut Jere Keskinen, jonka vastuulla Destiassa ovat molemmat suurhankkeet.
Mutta mikä tekee allianssimallista niin toimivan? Kysyimme asiaa Keskiseltä sekä Suunnittelupalvelut-yksikön johtaja Pekka Koivulalta, joka toimii Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen Sörkan Spora -allianssin johtoryhmässä.
Miksi allianssimalli toimii
Allianssimalli mahdollistaa tilaajan tavoitteiden entistä tehokkaamman ja sujuvamman saavuttamisen. Mallin kolme merkittävää hyötyä ovat:
- Yhteiset tavoitteet ja osaamisen kehittyminen
- Kustannusten ja riskien hallinta
- Muutosjoustavuus
Allianssimalli luo edellytykset kehitykselle, mutta onnistuminen on silti aina ihmisistä kiinni.
”Ihmiset ovat allianssihankkeiden ytimessä, emmekä voi saavuttaa kaikkia mahdollisia hyötyjä ilman jokaisen panostusta. Kalasatamasta Pasilaan -hankkeella ensimmäisiä havaintojani oli se, kuinka arjesta oli onnistuttu tekemään yksinkertaista ja tarkoituksenmukaista – byrokratiaa on todellakin onnistuttu karsimaan minimiin. Kaikkea ei tarvitse kirjata ja arkistoida ja odottaa leimoja ennen toimeenpanoa – avoin ja suora keskinäinen keskustelu ja luottamus mahdollistaa tehokkaan asioiden ratkomisen ja toimeenpanon. Se tarttuu ihmisiin, tulee väkisinkin sellainen tekemisen ja aikaansaamisen fiilis”, Keskinen summaa.
Keskinen on toiminut allianssihankkeiden ytimessä jo pitkään ja nähnyt uransa aikana eri projekteissa, mistä tehokkaat toimintatavat syntyvät.
”Allianssimalli tuo rakennusalalle tarpeellista ja tervetullutta muutosta: laatuparannuksia, diversiteettiä sekä vahvempaa ympäristönäkökulmaa. Alan kehitys houkuttelee kyvykkäitä ja motivoituneita tekijöitä ja modernit toimintamallit luovat tilaa ja tarvetta monenlaiselle osaamiselle ja erilaisille tekijöille.”
Yhteiset tavoitteet mahdollistavat kokonaisvaltaisen kehityksen
Allianssissa projektin osapuolten fokus on hankkeen yhteisissä tavoitteissa, jotka asetetaan tilaajan tavoitteiden pohjalta jo kehitysvaiheessa niin, että kaikki voivat niihin sitoutua ja ne aidosti hyödyttävät kokonaisuutta. Eri osapuolten mukana olo suunnittelusta toteutukseen mahdollistaa myös uusien ideoiden syntymisen sekä parhaiden käytäntöjen kulkeutumisen eri toimijalta toiselle.
Hankkeen edetessä tilaaja, suunnittelija ja urakoitsija käyvätkin jatkuvaa vuoropuhelua ja arvioivat projektin edistymistä ja tuloksia yhdessä. Allianssimallin sisältä löytyy kuitenkin erilaisia toteutustyylejä kulloisenkin projektin erityispiirteiden, tarpeiden ja edellytysten mukaan.
”Kun aidosti heittäydytään allianssiin ja toimitaan sen periaatteiden mukaisesti, kaikkea tekemistä määrittää tarkoituksenmukaisuus sekä aito tarve edistää koko hanketta ilman eri vaiheiden tai tekniikka-alojen välistä osaoptimointia. Myös Kalasataman urakassa parannamme tekemistä yhdessä tilaajan kanssa ja autamme toisiamme urakoitsijoiden kesken. Isossa roolissa hankkeella onkin toisen haastaminen sekä ennakkoluulottomuus uusien asioiden ja tilanteiden äärellä. Tärkeää on pystyä toimimaan ennakoivalla otteella”, kertoo Koivula.
Kun aidosti heittäydytään allianssiin ja toimitaan sen periaatteiden mukaisesti, kaikkea tekemistä määrittää tarkoituksenmukaisuus sekä aito tarve edistää koko hanketta ilman eri vaiheiden tai tekniikka-alojen välistä osaoptimointia.
Yhteistyö vähentää yllätyskuluja
Allianssimallissa tavoitteiden lisäksi myös vastuu ja riskit jaetaan hankkeen kaikkien osapuolten kesken. Yhdessä suunnittelu ja toteutus edistää hankkeen tehokkuutta ja voi myös pienentää kustannuksia sekä yllättäviä lisämenoja. Läpinäkyvä riskien ja mahdollisuuksien sekä kustannusten ja laatukysymysten käsittely luo edellytykset oikea-aikaiselle päätöksenteolle.
”Kaiken a ja o on yhteinen tavoite ja osaoptimoinnista pois oppiminen. Esimerkiksi suunnittelun tai vaihtoehtovertailun hyödyt ovat yhtä selviä kaikille osapuolille, jolloin myös niihin voidaan käyttää aidosti aikaa ja resursseja. Vastaavasti hankkeissa, joissa suunnittelu on erillinen osa urakkaa ja hankittu esimerkiksi työmäärän kilpailutuksella, ei innovaatioille jää tilaa. Silloin suunnitteluratkaisut valitaan helppous edellä, mikä ei tarkoita välttämättä toteutuksen kannalta helppoa tai optimaalista. Allianssissa suunnittelun intensiteetti on huomattavasti suurempi, koska lopputulos aikatauluineen ja kustannuksineen ratkaisee menestyksen kaikille. Hyvän suunnitelman voi tehdä suunnittelija yksin, mutta huippusuunnitelmaan tarvitsemme mukaan myös rakentajan”, Koivula korostaa.
Joustavuus mahdollistaa tehokkaan kokonaisuuden
Koska kaikki projektin osapuolet puhaltavat yhteen hiileen, myös kyky joustaa eteen tulevissa muutoksissa on allianssissa huomattavasti parempi muihin urakkamalleihin verrattuna.
”Allianssissa on matalampi kynnys palata askel takaisin päin ja miettiä asioita uudelleen. Kaikki osapuolet ovat samassa veneessä, joten muutoksista saatavat hyödyt ovat kaikkien etu”, Koivula sanoo.
Esimerkkinä kokonaisuuden hallinnasta Keskinen mainitsee Laakson yhteissairaala -hankkeen, jossa yhteiset tavoitteet ohjaavat kaikkea toimintaa.
”Laakson yhteissairaala -hankkeessa tilaajan tavoitteet ohjaavat kumppaniverkostoa ja töitä useiden fiksujen yhteistoiminnallisten toimintamallien ja kannustimien avulla. Yhtenä esimerkkinä, koko hankkeen laajuisten suunnittelu- ja toteutuskustannusten ajantasainen tilannekuva on jaoteltu osaprojekteille, jolloin niitä voidaan verrata asetettuihin tavoitteisiin sekä kustannuskattoihin. Tämä mahdollistaa esimerkiksi työpajojen kautta toiminnallisuus-, laatu- ja kustannustavoitteet saavuttavien ratkaisujen kehittämisen yhdessä kaikkien osapuolten kesken.”
”Pyrimme varmistamaan tuotannon edellytykset ja häiriöttömän etenemisen optimoimalla koko toimitusjärjestelmää. Varmistamme, että homma toimii suunnittelusta työmaalle kaikille osapuolille aliurakoitsijoihin sekä materiaalitoimittajiin saakka. Tämä vaatii osaamista, motivaatiota ja sitoutumista siihen, että olemme kaikki täällä töissä hankkeen parhaaksi.”